Palveluesimies 12018

PALVELUESIMIES 1/2018

Poistumistarkastukset, joissa rehellisyyden toteamiseksi pistokokeissa

ym. tarkastetaan työntekijöiden laukkuja ja kasseja, merkitsevät puut-

tumista henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen, jol-

loin tarkastukselle on rajansa mihin asti se voi ulottua.

Työnantaja voi järjestää pistokokeenomaisia poistumistarkastuksia työ-

paikalla esimerkiksi antamalla ne vartiointiliikkeen vartijan suoritettavak-

si, mutta käsi ym. laukun avaamisen on perustuttava täysin työntekijän

vapaaehtoisuuteen. Henkilökohtaisen elektroniikan (puhelin ym.) tun-

nistustietoja tai salasanoja ei voida vaatia esitettäväksi tarkastuksessa.

Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että tarkastuksesta kieltäytymisellä ei

saa olla negatiivisia vaikutuksia eikä pelkästään kieltäytymisen perus-

teella voida epäillä rikoksesta.

Ellei työntekijä suostu tarkastukseen ei työnantaja voi antaa tästä va-

roitusta.

Jos on perusteltu epäily rikoksen tapahtumisesta, on paikalle kutsut-

tava poliisi, jolla on lakiin perustuvat valtuudet henkilötarkastuksen te-

kemiseen.

enkilökunnalle tehtäviä pois-

tumistarkastuksia tehdään

kaupan alan yrityksissä Suo-

messa. Periaatteena on, että

niitä tehdään säännöllisesti mutta sa-

tunnaisina tarkastuksina. Tarkastuk-

sia tehdään myymälöiden ja tavara-

talojen lisäksi myös varastoissa ku-

ten kaupan keskusvarastoilla. Poistu-

mistarkastus voi tapahtua esimerkik-

si siten, että vartija pyytää työpaikalta

poistumassa olevaa työntekijää avaa-

maan laukun, käsilaukun tai kassin.

Poistumistarkastuksen tekemiselle

on rajansa, koska tarkastuksilla puu-

tutaan myös työntekijöiden yksityi-

syyden suojaan.

Suojattavana intressinä poistumis-

tarkastuksissa on työnantajan omai-

suus. Poistumistarkastuksia ei yleen-

sä tehdä siinä tarkoituksessa, että epä-

rehellisyystapaukset paljastettaisiin.

Tarkastuksilla on ensisijaisesti epäre-

hellisyyttä ja rikoksia ennalta ehkäise-

vä vaikutus, jolla pyritään työnanta-

jan omaisuuden suojaamiseen.

Työnantajan merkittävän omai-

suuden suojaaminen on yksityisyy-

den suojassa hyväksytty oikeuttavak-

si intressiksi, kun työntekijöiden yk-

sityisyyteen on puututtu. Kuitenkin

perustuslainsuojassa taattujen pe-

rusoikeuksien kannalta tarkastuk-

set, joissa rehellisyyden toteamisek-

si pistokokeena tarkastetaan työnte-

kijöiden laukkuja ja kasseja, merkit-

sevät puuttumista henkilökohtaiseen

koskemattomuuteen ja yksityisyy-

teen. Lainsäädännöstä on löydettävä

ne perusteet, joiden nojalla vartijoil-

la on oikeus vaatia työntekijää avaa-

maan laukkunsa tai kassinsa tämän

ollessa poistumassa työpaikalta.

Sinänsä siis poistumistarkastukset

POISTUMISTARKASTUKSET

järjestysluonteisia määräyksiä poistu-

mistarkastuksesta. Työsopimuksissa

voi olla myös suoranainen ehto siitä,

että työntekijä suostuu hänelle tehtä-

viin poistumistarkastuksiin. Tällaises-

sa tilanteessa vartija siis toimisi työn-

antajan edustajana suhteessa työnte-

kijöihin. Tätä kautta voidaan esittää,

että vartijan tekemät poistumistarkas-

tukset ovat normaaleja valvontatehtä-

viä, jotka perustuvat työsopimuksissa

mainittuihin työnantajan ohjeisiin ja

määräyksiin, joita työntekijä on sitou-

tunut noudattamaan.

Edellä käsitellystä perustuslainsuo-

jasta johtuen työntekijän velvoittami-

nen alistumaan henkilökohtaiseen

koskemattomuuteensa ja yksityisyy-

teensä puuttuviin tarkastuksiin on

mahdollista vain lain nojalla. Tällais-

ta sääntelyä ei kuitenkaan ole annet-

tu ja nykyisen sääntelyn nojalla työn-

tekijällä ei ole velvollisuutta alistua

tarkastukseen. Työnantajan määrä-

yksellä ei tällaista velvollisuutta voida

työntekijälle asettaa. Myöskään työso-

pimuksessa ei voi sitoutua yksityisyy-

den suojan vastaisiin toimenpiteisiin.

oistumistarkastuksessa työnteki-

jän yksityisyyden raja kulkee sii-

nä, että työnantaja voi järjestää tar-

kastuksia työpaikalla, mutta käsi-

ym. laukun avaamisen on perustutta-

va täysin työntekijän vapaaehtoisuu-

teen. Vartija ei voi siis ehdottomasti

vaatia, että laukku on avattava. Työn-

tekijän vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä,

että tarkastuksesta kieltäytymisellä ei

saa olla negatiivisia vaikutuksia eikä

pelkästään kieltäytymisen perusteel-

la voida epäillä rikoksesta. Poistumis-

tarkastuksessa oleva henkilö voi myös

kesken toimenpiteen kieltää toimen-

piteen jatkamisen, jolloin poistumis-

tarkastusta ei saa jatkaa. Voimakeino-

jen käyttö poistumistarkastuksessa ei

ole sallittua. Poistumistarkastusta te-

kevä henkilö ei saa kohdistaa poistu-

mistarkastuksesta kieltäytyvään hen-

kilöön muita toimenpiteitä kuin ta-

pahtuman kirjaamisen tapahtumara-

porttiin.

Yksityisyyden raja voi tulla vas-

taan myös puhelinten ja muun omai-

suuden tunnistamisessa. Työntekijää

ei voida vaatia (kodintekniikan liik-

keessä) normaalin poistumistarkas-

ovat hyväksyttäviä kunhan ne teh-

dään korrektisti ja kunnioittaen yk-

sityisyyden suojaa. Tarkastuksia pi-

tää tehdä tasapuolisesti koko henki-

lökunnalle.

Henkilökunnan pitää olla tietoi-

nen tarkastuksista ja siitä on syytä

antaa erilliset ohjeet. Lisäksi asia olisi

hyvä käsitellä yhteistoimintamenet-

telyssä henkilökunnan kanssa ennen

poistumistarkastusten käyttöön otta-

mista. Yleensä suostumus poistumis-

tarkastukseen annetaan työsopimuk-

sessa etukäteen.

artijan ja järjestyksenvalvojan

oikeuksista säädetään tyhjentä-

västi laissa yksityistä turvallisuuspal-

veluista. Heidän on noudatettava toi-

minnassaan tasapuolisuutta. Yksittäi-

siä toimenpiteitä ja päätöksiä ei voi

tehdä pelkästään liiketaloudellisin

perustein tai toimeksiantajan ohjei-

siin nojaten, vaan nimenomaan tur-

vallisuuden ylläpitämiseksi. Toimen-

piteet eivät luonnollisestikaan saa olla

myöskään rodun, kansallisen tai etni-

sen alkuperän, ihonvärin, kielen, su-

kupuolen, iän, perhesuhteiden, su-

kupuolisen suuntautumisen tai ter-

veydentilan taikka uskonnon, yhteis-

kunnallisen mielipiteen, poliittisen

tai ammatillisen toiminnan tai muun

näihin rinnastettavan seikan perus-

teella syrjiviä.

Edellä selostetut vartijan oikeu-

det pätevät sellaisinaan ainakin tilan-

teeseen, jossa kysymys on vartijan oi-

keuksista suhteessa esimerkiksi liik-

keessä asioivaan asiakkaaseen. Erik-

seen tästä voidaan tarkastella sitä kysy-

mystä, voiko vartija kuitenkin toimia

laajemmin valtuuksin, jos työnanta-

ja on antanut työntekijöitä koskevia

tuksen yhteydessä esittämään puhe-

limensa tai muun viestintävälineen

Imei-koodia (tietosuojavaltuutetun

lausunto).

Henkilöntarkastus tarkoittaa sen

tutkimista, mitä henkilöllä on vaat-

teissaan tai esimerkiksi kassissaan

(pakkokeinolaki). Se on rajattu ti-

lanteisiin, jossa ei ole kysymys pois-

tumistarkastuksen tekemisestä, vaan

kun on epäiltävissä rikosta. Tällaisen

oikeuden käyttämisestä on säädetty

pakkokeinolaissa ja henkilöntarkas-

tuksen voi tehdä pääsääntöisesti vain

poliisiviranomainen. Henkilön lau-

kun tarkastaminen vartijan toimin

edes kiinniottotilanteessa mahdolli-

sen anastetun omaisuuden löytämi-

seksi ei ole mahdollista yksityistä tur-

vallisuuspalveluista annetun lain no-

jalla, vaan se voisi perustua lähinnä

pakkokeinolain itseapua koskevaan

säännökseen siinä mainittujen edelly-

tysten täyttyessä (HE 22/2014 s. 42).

yöntekijän kieltäytyessä tarkas-

tuksesta vartijalla tai työnanta-

jan edustajalla ei ole oikeutta suorit-

taa sitä. Jos on perusteltu epäily rikok-

sen tapahtumisesta, on vartijalla lais-

sa säädetty kiinniotto-oikeus ja pai-

kalle on kutsuttava poliisi. Pelkästään

kieltäytymisen perusteella työnteki-

jää ei kuitenkaan voida epäillä rikok-

sesta niin, että poliisi voitaisiin kut-

sua paikalle. Kieltäytyminen voi joh-

tua yksityisyyden piiriin kuuluvista

syistä. Uhkaaminen poliisin paikalle

kutsumisella on sellainen uhka, että

käytännössä laukun avaaminen ei pe-

rustu vapaaehtoisuuteen. Joissakin ta-

pauksissa vartijoiden suorittama tar-

kastus voi täyttää kunnianloukkaus-

rikoksen tunnusmerkistön, jos tarkas-

tus tehdään aiheettomasti ja huomio-

ta herättävästi asiakkaiden tai muiden

työntekijöiden nähdessä tapahtuman.

Jos poliisin kutsuminen tilantee-

seen on ollut perusteltua, poliisi to-

teaa, onko työntekijä syyllistynyt

epärehellisyyteen vai ei. Poliisiviran-

omainen, jolla on valtuudet esitut-

kinnan toimittamiseen voi suorit-

taa henkilötarkastuksen, jos on syy-

tä epäillä, että on tehty esimerkik-

si näpistysrikos, varkaus tai kavallus.

Seuraamuksena epärehellisyydestä on

yleensä työsopimuksen purku.

Ellei työntekijä suostu avaamaan

vartijan läsnä ollessa laukkuaan hä-

nelle ei voi antaa varoitusta siitä syys-

tä, että hän pitää kiinni perustuslais-

sakin taatusta oikeudestaan. Laukun

avaaminen ei perustu enää vapaaeh-

toisuuteen, jos vaihtoehtona asiassa

on varoituksen saaminen.

Kimmo Nieminen

Tarkastuksesta

kieltäytymisellä

ei saa olla negatiivisia

vaikutuksia.