

8
PALVELUESIMIES 1/2018
PROFESSORI
S
-ryhmä on ottamassa yksipuo-
lisesti käyttöön työsopimuksen
vakiolomakkeen, joka saattaa
toimihenkilön lakia heikom-
paan asemaan. Ehdot ovat huonom-
mat kuin alaisilla tai muilla kaupan
esimiehillä. Allekirjoittaessaan uu-
den mallin mukaisen työsopimuksen
esimies huonontaa työsopimuksen-
sa ehtoja siitä, miten ne voimassaole-
van työsopimuksen mukaan ja työ-
sopimuslain määräytyvät. Kysyimme
työoikeuden professori
Seppo Kos-
kiselta
, miten uuden työsopimuslo-
makkeen allekirjoittaminen esimer-
kiksi toimipaikan vaihtuessa muut-
taisi työsuhteen ehtoja.
Onko työntekijällä velvollisuutta työ-
suhteen aikana allekirjoittaa uutta,
mallin mukaista työsopimusta, mikä-
li ei tahdo?
– Oikeuskäytännössä on katsottu, et-
tei työntekijällä ole velvollisuutta al-
lekirjoittaa työsuhteensa aikana ai-
kaisemmasta sopimuksesta ehdoil-
taan poikkeavaa uutta työsopimusta.
Työnantaja ei voi uhata työntekijää
haitallisilla seuraamuksilla, jos työn-
tekijä kieltäytyy ehdoiltaan toisenlai-
sen työsopimuksen allekirjoittami-
sesta. Tällainen uusi työsopimus on
työnantajan esittämä tarjous uudes-
ta sopimuksesta. Työnantaja voi to-
teuttaa sen yksipuolisesti vain irtisa-
nomisperusteella.
– Tässä tapauksessa uusi työso-
pimuslomakemalli poikkeaa minul-
le näytetyn lakanneen työehtosopi-
muksen mukaisesta työsopimusmal-
lista monin sellaisin kohdin, jotka
merkitsisivät olennaisia heikennyk-
siä työsuhteen voimassa oleviin eh-
toihin. Jos vakiomuotoista työso-
pimuslomaketta käytetään ehtojen
muuttamiseen selvittämättä lomak-
keeseen sisällytettyjä muutoksia, on
kyseessä pikemminkin oikeustoimi-
laista tarkoitettu sopimaton menet-
tely eikä solmittu sopimus ole päte-
vä. Uuteen vakiotyösopimusmalliin
sisältyy uuden työntekijänkin näkö-
kulmasta poikkeuksellisina pidettä-
viä ehtoja, joiden merkitys on erik-
seen selvitettävä uudelle työntekijäl-
le, jotta ehdot sitoisivat häntä.
Työsopimuksessa on ehto, jonka mu-
S-ryhmän uusi työsopimuslomakemalli on
POIKKEUKSELLINEN JA OSIN KOHTUUTON
kaan ”Työnantajalla on työnjohto-
oikeuden perusteella oikeus siirtää
työntekijän toiseen tehtävään, toimi-
paikkaan tai ketjuun joko tilapäises-
ti tai pysyvästi ja muuttaa nimike vas-
taamaan uuden tehtävän mukaista
esimiesnimikettä”. Onko tällainen eh-
to pätevä?
– Työsopimuksessa todetaan toimi-
paikasta, että se on työsuhteen alkaes
sa tietty toimipiste. Tällaisen alkaes-
sa - ehdon merkitys on selvitettävä
työntekijälle. Kyseisestä ehdosta huo-
limatta työpaikka voi aina kuitenkin
vakiintua.
– Oikeuskäytännössä on katsot-
tu, että ehto, jonka mukaan työnte-
kijä on velvollinen tekemään mui-
takin työnantajan määräämiä tehtä-
viä kaikissa työnantajan toimipisteis-
sä ja jonka mukaan myös työtehtävät
voidaan määrittää työnjohto-oikeu-
den perusteella uusia tehtäviä vastaa-
viksi, on ainakin vakioehtona epä-
määräinen ja pätemätön. Olennais-
ten ja yllättävien muutosten oikeut-
taminen uudella työsopimuksella ei
kuulu työnantajan työnjohtovaltaan,
vaan edellyttää irtisanomisperustetta.
– Toimipisteen yksipuolinen
muuttaminen edellyttää työnjohto-
vallan asiallisuutta ja huomioon tu-
lee ottaa oikeuskäytännössä muo-
toutuneet muut periaatteet. Esimer-
kiksi työnantajan työnjohtovaltaan
ei kuulu määrätä toimipaikan muu-
toksesta, jos työmatka pitenee noin
50 kilometriä suuntansa. Myös sta-
tuksen olennainen muutos edellyttää
lähtökohtaisesti irtisanomisperustet-
ta (esimerkiksi alaisten lukumää-
rän merkittävä muutos, toiseen ket-
juun siirtäminen). Vakioehto, jonka
mukaan työntekijä sitoutuisi ennal-
ta siihen, että esimiestehtävät voivat
muuttua toisiksi pelkästään työnjoh-
tovallan perusteella, ei ole pätevä, mi-
käli muutokset ovat olennaisia. Edes
työehtosopimuksin ei voida siirto-oi-
keutta tällä tavoin pätevästi laajentaa.
Työsopimuksessa on ehto, että vas-
tuulisät ovat ”tehtävään sidonnaisia ja
tehtävä sekä lisä voidaan poistaa työn-
antajan työnjohto-oikeuden nojalla.
Tällöin lisä poistuu ilman irtisanomis-
aikaa”. Jos tällaisen ehdon kuittaa al-
lekirjoituksellaan, mitä se tarkoittaa?
– On luontevaa ajatella vastuulisän
maksamisen liittyvän vain tietyn vas-
tuun hoitamiseen. Jos vastuuta ei
enää ole, ei palkanmaksuperustet-
takaan ole. Tällaisia ehtoja työsopi-
muksiin voi lähtökohtaisesti päteväs-
ti sisältyä. Eri asia on, että työsopi-
mukseen kirjatusta ehdostakin huo-
limatta vastuulisän maksaminen voi
silti pidemmän ajan kuluessa vakiin-
tua työsuhteen ehdoksi, jolloin si-
tä ei voida poistaa pelkän työnjoh-
to-oikeuden perusteella. Yleinen oi-
keudellinen lähtökohta on suojata
työntekijän luottamusta tehtävän-
sä ja tähän liittyvän rahallisen lisän
tai korvauksen pysyvyyteen. Lisät ei-
vät poistu myöskään esimerkiksi sik-
si, ettei työehtosopimus niitä enää
tunne. Jos tiettyä lisää on maksettu
pitkähkön aikaa tietystä tehtävästä,
ei työnantaja voi pelkän työnjohto-
oikeuden perusteella vapautua lisän
maksamisesta siirtämällä työntekijä
toimeen, jossa lisän maksuperustetta
ei ole. Sellainen ei voi perustua päte-
västi pelkästään vakioehdon kuittaa-
miseen.
Työsopimuslomakkeeseen on valmiik-
si painettu ehto, jonka mukaan ”toimi-
paikan tai tehtävän muuttuessa työn-
antajan työnjohto-oikeuden nojal-
la palkkaa voidaan vastaavasti muut-
taa vastaamaan tehtävän vaativuut-
ta. Muutos voi kuitenkin olla enintään
10 % tällä sopimuksella sovitusta pal-
kasta ilman vastuulisiä ja mahdollista
kohdassa 7 sovittua erilliskorvausta”.
Onko tällainen ehto pätevä?
– Työntekijä voi työsopimuksessaan
lähtökohtaisesti suostua siihen, että
hänen palkkansa määräytyy sovitul-
la tavalla, ellei työehtosopimukses-
ta muuta seuraa. Oikeuskäytännös-
sä on kuitenkin katsottu, että tällai-
set yllätykselliset ja poikkeukselliset
ehdot tulee saattaa nimenomaises-
ti työntekijän tietoon siten, että hän
ymmärtää, mihin on sitoutunut. Pel-
kästään ehdon allekirjoittaminen ei
sitä tarkoita. Jos taustalla on esimer-
kiksi työnantajan määräämä tehtävä-
muutos, josta seuraa tehtävän vaati-
vuuden muuttuminen, ei työntekijän
voida pelkästään ko. vakioehdon kui-
tatessaan katsoa suostuneen palkkan-
sa alentamiseen.
Uuteen S-ryhmän työsopimuslomak-
keeseen on otettu vaihtoehtona koh-
ta, jonka rastittamalla lisä-, ylityö- ja
sunnuntaityökorvaukset voidaan so-
pia kiinteäksi erilliseksi kuukausikor-
vaukseksi, Mitä tällainen sopiminen
tarkoittaa?
– Kyseisen kohdan rastittaminen tar-
koittaa, että työnantaja todennäköi-
sesti vetoaa jatkossa siihen, että työn-
tekijälle on asianomaisesta työstä kor-
vaus jo maksettu etukäteen erilliskor-
vauksena. Työaikalaki sinänsä sallii
työnjohtoasemassa olevan esimiehen
kohdalla tällaisen sopimisen, mutta
toisaalta pidemmällä aikavälillä eril-
liskorvauksen tulee myös vastata to-
siasiassa tehdyn työn määrää. Mah-
dollisuudet erilaisiin erimielisyyksiin
ovat ilmeiset varsinkin töissä, joihin
liittyy joustamista.
– Konkreettisesti kohdan rastimi-
nen tarkoittaa muun ohessa, ettei toi-
mihenkilölle tarvitse enää esimerkik-
si suorittaa sunnuntaityöstä eriteltyä
tuplapalkkaa. Todennäköisesti työn-
antaja vetoaa myös siihen, ettei teh-
tyä ylimääräistä työtä korvata raha-
na tai vapaana, koska siitä on eril-
liskorvauksen muodossa jo makset-
tu. Sanottaisiin, että vapaanakaan et
voi mitään pitää, koska kaikesta on jo
osana kokonaispalkkaa maksettu. Eh-
doissa on varauma siitä, että työnan-
taja voi yksipuolisesti poistaa ko. kor-
vauksen, joka taas alentaa kokonais-
palkkaa vastaavasti. Tällaisella ehdol-
la voidaan olettaa varaudutun siihen,
ettei työntekijälle makseta ”liikaa”,
jos jälkikäteen osoittautuu, että kor-
vaus on ollut ”liian suuri”.
Työsopimuksessa on lisäksi muun
ohessa sitoumus siitä, että työnteki-
jä sitoutuu noudattamaan työsuhteen
ehtona mm. ”yrityksen sisäisiä ohjeita
ja sääntöjä”. Mihin tällä velvoittautuu?
– Ehto jää monella tavalla avoimeksi
ja sen merkitys joudutaan arvioimaan
kussakin yksittäistapauksessa erik-
seen. Kyse voi olla esimerkiksi some-
ohjeista tai eettisistä säännöistä. Ehto
ei voi esimerkiksi merkitä sitoutumis-
ta työnjohtovallan ylittäviin menette-
lyihin ja monesti näihin tilanteisiin
liittyy myös mm. yhteistoimintaneu-
vottelujen ennalta käyminen.
■
Seppo Koskinen
Kirjoittaja toimii
työoikeuden professorina
Turun yliopistossa