54
Rakennettu Ympäristö 4/15
KHO:n päätöksiä
Vähemmistö painotti haki
jayhtiön harjoittavan toimialansa
mukaan majoitus- ja matkailutoi
mintaa Turunmaan saaristossa.
Asian käsittelyn eri vaiheissa oli
yhtiö toimittanut erilaisia tietoja
rakennuksen käytön luonteesta.
Kiinteistölle on myönnetty lupa
kerrosalaltaan 140 m²:n suuruisel
le helikopterihallille. Vähemmistö
katsoi saatujen selvitysten osoitta
van, ettei rakennuksen pääasialli
nen käyttö ole omakotiasuminen,
vaan vaihtelevan henkilömäärän
väliaikainen majoitus. Toiminnan
vaikutukset poikkeavat olennaisesti
tavanomaisesta omakotiasumises
ta. Tämän vuoksi ei muutoslupaa
olisi saanut vähemmistön mukaan
myöntää ilman MRL 125 §:n 5 mo
mentin tarkoittamaa käyttötarkoi
tuksen muutoslupaa.
Vaikka ratkaisu on vuosikirja
ratkaisu, ei se välttämättä helpota
rakennusvalvonnassa tapahtu
vaa rajanvetoa käyttötarkoituksen
muutoslupien tarpeen arvioinneis
sa. Sen johtopäätöksen voi tehdä,
etteivät tilajärjestelyt yksinomaan
ole ratkaisevia. Toisaalta on lukui
sia ratkaisuja, joissa nimenomaan
tilajärjestelyjen kautta on saunara
kennukseksi nimettyä rakennusta
ranta-alueella pidetty jonain muu
na kuin luvanhakijan ilmoittama
na talousrakennuksena. Mainitta
koon vaikkapa vuosikirjaratkaisu
KHO:2004:3
. Tapauksessa ranta
vyöhykkeelle sijoitettavaksi tarkoi
tetussa rakennuksessa (kerrosalal
taan 29,5m²) oli sauna, pesuhuone,
noin 17,5 m²:n suuruinen tupa ja
kuisti. Tuvassa oli takka ja keitto
nurkkaus. Kun otettiin huomioon
rakennuksen sisältämistä tiloista
saatu selvitys sekä erityisesti se
seikka, että siinä olisi keittonurkka
us, rakennusta ei sen pienehköstä
koosta huolimatta voitu pitää MRL
72.3 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna
talousrakennuksena. - Luvantar
peen arviointi on kokonaisharkin
taa, jossa tulee ottaa huomioon
paitsi itse suunnitelma niin viran
omaiselle toimitetut selvitykset
tulevan toiminnan luonteesta. Jos
sitten toiminta faktisesti poikkeaa
myönnetystä luvasta, muuttuu asia
valvontaluonteiseksi.
Lauri Jääskeläinen
■
■
Kunta oli hyväksynyt omista
mansa tilan alueelle asemakaavan,
jossa oli osoitettu rakennusoikeut
ta pientaloasumiseen sekä katu- ja
viheralueita. Asemakaava-alue oli
pinta-alaltaan 8,7 hehtaaria ja se
sijaitsi aikaisemmin asemakaavoi
tetun kylätaajaman koillispuolella.
Asemakaava-alue muodosti pää
osan kylätaajaman pohjoispuolelle
oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa
osoitetusta asuntoalueesta.
Asiassa oli kysymys siitä, oli
ko asemakaava lainvastainen sillä
perusteella, että A:n ja B:n omis
tamaa 0,5 hehtaarin suuruista ra
kennettua tilaa ei ollut sisällytetty
asemakaava-alueeseen. Tila sijaitsi
asemakaava-alueen itäpuolella ja
samalla yleiskaavassa osoitetulla
asuntoalueella kuin kunnan omis
tama tila.
Asema-kaava. Asemakaava-alueen rajaus.
Kunnan kaavoitusmonopoli.
Kunnan kehitys.
Maanomistajien yhdenvertaisuus.
KHO 15.6.2015
Vuosikirja KHO 2015:95
Asiassa saadun selvityksen
mukaan asemakaava-alueen ra
jaukseen oli vaikuttanut kunnan ta
voite laatia asemakaavoja ensisijai
sesti omistamilleen alueille. Tähän
nähden korkein hallinto-oikeus
totesi, että kunnalla on kaavoitus
monopolinsa mukaisesti ja osana
maapolitiikkaansa oikeus laatia
haluamansa sisältöisiä kaavoja
edellyttäen, että kaavalle laissa sää
detyt sisältövaatimukset täyttyvät.
Kunnalla on tällöin harkintavaltan
sa puitteissa mahdollisuus muun
ohella päättää siitä, mille alueille
ja missä aikataulussa asemakaavo
ja laaditaan. Pelkästään sillä perus
tella, että kaava-alueen rajaukseen
olivat vaikuttaneet maanomistuk
selliset seikat, kaavapäätöstä ei si
ten ollut pidettävä lainvastaisena.
Kaavaratkaisun lainmukaisuus oli
kuitenkin voitava perustella myös
muilla kuin maanomistukseen liit
tyvillä näkökohdilla.
Asemakaava-alue sijaitsi kylä
taajaman ja A:n ja B:n omistaman
tilan välissä eikä mainitun tilan
ympäristössä ollut muutoinkaan
tiivistä rakennuskantaa. Tilan koh
dalla kaavarajaus noudatti tien
suuntaisesti vedettyä linjausta.
Kaava-alue muodosti maankäyt
tö- ja rakennuslain 54 §:n kan
nalta tarkasteltuna maankäytölli
sesti yhtenäisen kokonaisuuden.
Asemakaavaratkaisu ei rajoittanut
asemakaavoittamattoman alueen
tulevaa suunnittelua niin, ettei
aluetta voitaisi tulevassa kaavoi
tuksessa osoittaa maanomistajien
kannalta tarkoituksenmukaiseen
käyttöön. Näissä oloissa tilan jät
täminen tässä vaiheessa asema
