Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

kin mukaan teollistumis- ja kaupungistumiskehi-

tykseen, joka muokkasi jatkossa voimakkaasti maan

suurimpia kaupunkeja.

Viipurin vanhakaupunki sai 1800-luvun jälki-

puoliskolla kokea kovia. Lukuisten Euroopan lin-

noituskaupunkien tapaan keskustaa ympäröineet

vallit purettiin, ja vuosisatoja vanhat talot väistyivät

uudisrakennusten tieltä. Pyöreä torni, Raatitorni ja

Pantsarlahden bastioni pelastuivat purkamiselta

vain täpärästi.

1880-luvun lopulta lähtien suuret kivitalot syr-

jäyttivät tieltään vanhempaa rakennuskantaa. Van-

hankaupunginesiteollisenajanyhtenäinen jahierar-

kinen kaupunkikuva murtui. Porvarillisessa lehdis-

tössä tämä nähtiin merkkinä kaupungin kehitykses-

tä. Sen sijaan vallan ja hyvinvoinnin marginaalista

maailmaa tarkkailevassa työväenlehdessä kehitys

otettiin vastaan kitkerämmin. 1900-luvun ensim-

mäisellä vuosikymmenellä myös korkeakulttuurin

piiristä tätä porvarillista kehitystä kohtaan esitettiin

Rakennus- ja kaupunkisuojelua

vanhassa Viipurissa

Ennen toista maailmansotaa arvioitiin, että juuri Viipurissa oli jäljellä

enemmän rakennuksia menneiltä vuosisadoilta kuin missään muussa

Suomen kaupungissa. Arkkitehtuuriltaan Viipurin vanhakaupunki oli

Suomessa harvinainen, mutta muualla Euroopassa yleinen historiallisesti

monikerroksinen kaupunginosa.

iipurin vanhakaupunki oli vuosisatojen aika-

na rakentunut suomalaisissa oloissa poikke-

uksellisen tiiviiksi. Viipuri oli myös maamme

ainoa esimerkki kokonaisen kaupunkilinnoi-

tuksen purkamisesta ja siihen liittyneestä uudelleen-

kaavoituksesta.

Vanhaa raivattiin kaupungistumisen tieltä

1800-luvun puolivälissä ei vanhankaupungin histori-

allinen rakennusperintöarvo ollut korkeassa kurssis-

sa. Kaupunginisät päättivät purkaa keskustaa ympä-

röineet linnoitusvallit ja toivoivat suurten kivitalojen

pian korvaavan matalat puu- ja kivitalot.

Paikallinen sanomalehti Sanan-Lennätin kuvai-

li toukokuussa 1857 vallien purkamista seuraavin

sanoin: ”Valli-porttia, suurelle sillalle ja kanaval-

le saattavaa, revitään paraillaan ja toivottavaa olisi

että moni muuki[n], edistymistä estävä, vanhan-ai-

kuinen jään[n]ös kaupunnistamme hävitettäisii[n].”

Pian toiveen esittämisen jälkeen Suomi tempautui-

PETRI NEUVONEN

Vielä 1800-luvun puolivälissä Viipurin keskusta oli vallien ympäröimä linnoitus. Vallien purkaminen käynnistyi vuonna 1860.

Kuva: Mikkelin maakunta-arkisto.