41 / 76
RY Rakennettu Ympäristö 2/18
41
ta. Tuleva tutkimukseni tulee keskittymään näiden
uusien taloyhtiöiden tilaajiin, jotka ovat olleet huo-
mattavasti hajanaisempi joukko verrattuna nykyi-
seen kerrostalotuotantoon, ja joiden pääurakoitsi-
joina sekä tilaajana on koko Suomessa nykyään alle
kymmenen toimijaa.
1800-luvun lopussa tyypillisin tilaaja oli vara-
kas, itselleen rakentava yksilö tai ryhmä, jonka tar-
koituksena oli itsekin asua samassa talossa. Vuoden
1895 osakeyhtiölain ja sen mahdollistaman hajau-
tetun pääoman keräämisen jälkeenmerkittäväksi ti-
laajaksi muodostuivat erilaiset ammatti- ja intressi-
ryhmät, jotka rakennuttivat pääasiassa omaan käyt-
töönsä. 1920-luvulta eteenpäin rakentamisen kuu-
mennuttua markkinoille tulivat nykyisen kaltaiset
grynderit, joita halventavasti kutsuttiin "jobbareik-
si", sillä alkuperäinen grynderi viittasi perustajaura-
koitsijaan, ei keinottelijaan. Sodan jälkeen rakenta-
minen Kruununhaassa on ollut lähinnä perinteisten
gryndereiden työtä.
4
Kruununhaan arkkitehdeissa esiintyvät perintei-
set asuntosuunnittelun nimet kuten
G. Estlander
,
K.
Kiseleff
,
Gripenberg-Schjerfbäck
,
Nyström-Petre-
lius-Penttilä
,
Törnqvist
ja
T. Höijer
. Toisaalta, suun-
nittelijoina ovat olleet myös rakennusmestarit, kuten
G.W. Nyberg
,
T. Pajunen
ja
H. Kaartinen
, jotka ovat
pääasiallisesti toimineet nykyisien gryndereiden tavoin.
Yhtiömuotoinen perustajaurakointi tuli tutuk-
si jo
Z. Topeliuksen
Helsingin asuntopulaa vastaan
taistelevista lehtikirjoituksista. Taulukoissa esitetty-
jen lukujen valossa 1900-lu-
vun alun suuri asuntotuotan-
to teollista rakennustuotantoa
edeltävässä pääomaköyhässä
Kruununhaassa vaikuttaa si-
ten poikkeuksellisen huomat-
tavalta saavutukselta nykyi-
seen keskittyneeseen raken-
nustuotantoon verrattuna.
■
Tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA, filosofian
maisteri
Juhana Heikonen
.
Viitteet:
1
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1905, taulukko 17.
2
Neuvonen, Mäkiö ja Malinen,
Kerrostalot 1880–1940
(RTS 2002),
s. 14–15.
3
Taulukot perustuvat kiinteistörekisteriin ja rakennusvalvonnan
arkistoon, joista on koottu Kruununhaan kiinteistötiedot suunnit-
telijoineen. Huomioon ei pinta-aloissa ole otettu purettuja ja tuhou-
tuneita rakennuksia.
4
Kattavin tutkimuskirjallisuus aiheesta löytyy
Helsingin kaupungin
historia
.Vol.I–V(Helsinginkaupunki1950) jaMarjaHeikkilä-Kauppinen,
Saanko luvan? 200 vuotta pääkaupungin rakennusvalvontaa. Sata-
vuotias rakennusvalvontavirasto.
(Helsingin kaupunki 2012).
Kasvokuva: Maalaus: Sampsa Indrén
Liisankatu n. 1900. Kuvassa suurimpana Kiseleff & Heikelin
suunnittelema Liisankatu 19 (valm. 1890). Tämän naapurissa
on nk. Hansenin talo, jonka tanskalaissyntyinen maalari Han-
sen rakennutti itselleen 1888. Samalla tontilla tämän vie-
ressä on vielä 1800-luvun alkupuoliskon yksikerroksinen em-
piretalo Liisankadun ja Snellmaninkadun kulmassa. Snell-
maninkadun toisella puolella on vastaavanlainen puutalo,
jonka naapurissa on S. Gripenbergin suunnittelema kivitalo.
Tämän naapurissa rakennustelineiden takana on rakenteilla
A. A. Nyman & E. A. Törnvallin suunnittelema Liisankatu 27.
Liisankatu n. 1910. Kiseleffin &Heikelin suunnittelema Liisan-
katu 19 hallitsee edelleen katukuvaa. Tämän itäpuolelle on
valmistunut osakuntien rahoittama nk. Karjalaisten talo eli
Asunto Oy Solmu, jonka suunnitteli O. Törnqvist. Verrattuna
edelliseen kuvaan, Liisankadun ja Snellmaninkadun kul-
man empiretalo on korvautunut grynderi O. Holvikiven suun-
nittelemalla kivitalolla 1910. Vastapäinen empiretalo ja
Hansenin talo tullaan korvaamaan ja muokkaamaan kym-
menen vuoden kuluttua yhtenäiseksi W. G. Palmqvistin
suunnittelemaksi Asunto Oy Aedificium Bostads Ab:ksi.
Kuvat: A. E. Rosenböijer, Helsingin kaupunginmuseo
Kruununhaan asuntotuotanto 1880-2000 Kiinteistörekisterin nykytilanteen mukaan
Vuosikymmen Määrä Kerrosala Keskikoko As. määrä As. keskikoko m
2
1880
11
38260
3478
203
64
1890
20
54750
2738
341
79
1900
34
97338
2863
848
63
1910
22
87332
3970
670
73
1920
29
131249
6595
1187
66
1930
20
58806
2940
750
49
1940
0
0
0
0
0
1950
9
32786
3643
328
64
1960
3
14844
4948
93
56
1970
0
0
0
0
0
1980
2
9522
4761
87
76
1990
2
2896
1448
15
143