40 / 76
40
RY Rakennettu Ympäristö 2/18
Varhainen kerrostalorakentaminen Kruunun-
haan, Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren ja
Kluuvin tavoin oli varakkaiden liikemiesten, kaup-
piaiden ja korkeiden virkamiesten varassa, jotka en-
sisijaisesti rakennuttivat suurempia ja näyttävämpiä
asuinpalatseja vuokralle. Rakentamisen rahoittami-
nen aiheutti ongelmia, vaikka suurruhtinaskunta
perusti 1873 rakennusrahaston edistämään raken-
tamista. Suurempi vaikutus oli uudella vuoden 1895
osakeyhtiölailla, joka mahdollisti paremmin yhtiö-
muotoisen rakentamisen ja siihen tarvittavan pää-
oman keräämisen.
2
Ensimmäiset Suomen kerrostalot rakennettiin
Helsingin ensimmäiseen kaupunginosaan Kruu-
nunhakaan, joka Helsingin kaupunginosista on pa-
ras esimerkki asuinkerrostalorakentamisesta pit-
källä aikavälillä. Kruununhaan noin 3 700 000 m³
nykyisestä rakennuskannasta noin 2 100 000 m³
on nykyään asuinrakennuksia ja 100 000 m³ on ol-
lut aikaisemmalta käyttötarkoitukseltaan asunto-
ja.
3
Huomionarvoista on, että vaikka Kruununhaka
kaupunginosana on leimallisesti valtion, kaupun-
gin, kirkon ja yliopiston kaupunginosa, on se ensisi-
jaisesti kuutioiltaan asuinkaupunginosa.
Liitteenä olevasta taulukosta käy ilmi, että asuin-
rakentaminen aktivoitui huomattavasti 1890-luvul-
la jatkuen poikkeuksellisen vilkkaana aina toiseen
maailmansotaan asti. Sodan jälkeen rakentaminen
Kruununhaassa oli lähinnä täydennysrakentamis-
Helsingin taloyhtiöiden
rakennuttajat ja tilaajat
Kruununhaassa 1880–2000
Asunto-osakeyhtiö on ollut vähän tutkittu aihe, vaikka niiden historia
valottaa mielenkiintoisella tavalla varhaista kerrostalorakentamista.
T
äyttäessään 110 vuotta Kiinteistöliitto tila-
si
Martti Lujaselta
,
Laura Purolta
ja
Esko
Nurmelta
lyhyen yleisesityksen asunto-osa-
keyhtiön vaiheista.
Kansan osake, suomalai-
sen asunto-osakeyhtiön vaiheet
-kirja (Suomen kiin-
teistöliitto ry, 2017) kertoo lyhyesti, miten suomalai-
set asutettiin ja miten Suomi kaupungistui.
Sinänsä mielenkiintoinen ja kansainvälisesti
täysin poikkeuksellinen osakeyhtiö, eli asunto-osa-
keyhtiö, on jostain syystä jäänyt varsin vähän tut-
kituksi aiheeksi, vaikka ensimmäinen asunto-osa-
keyhtiöiden perustamista, hoitamista ja hallintaa
koskeva laki on jo vuodelta 1926 ja se on jo muuta-
maan otteeseen uusittu. Puolet suomalaisista asuu
asunto-osakeyhtiössä, joka vastaavasti on merkittä-
vimpiä kansallisvarallisuuden muotoja.
Pääkaupunki edelläkävijä
Helsinki on ollut merkittävin edelläkävijä asunto-
osakeyhtiöiden ja kerrostalojen rakentamisessa.
Vuonna 1900 Helsingissä laskettiin olevan 225 kolmi-
kerroksista, 151 nelikerroksista ja 57 viisi- tai useam-
pikerroksista rakennusta.
1
Valtakunnallisia rakenta-
mista ohjaavia asetuksia on laadittu 1856 lähtien, ja
niistä muodostui myöhemmin asemakaavalaki. Hel-
singissä rakentamista ohjasivat aluksi rakennusjär-
jestykset 1875, 1895 ja 1917. Näitä täydentämään ja
ohjaamaan laadittiin lisäksi 1902 kaupunginosakoh-
taisia rakennusjärjestyksiä.
JUHANA HEIKONEN
Enemmän kuin kolme taloa suunnitelleet suunnittelijat ja näiden tilaajien sekä rakennuttajien pääasiallinen tausta
Suunnittelija ja rakennusten valmistumisv.
Taloja
Tilaajan ja rakennuttajan luonne karkeasti
G. Estlander (1904-1916)
7
tilauksesta asunto-osakeyhtiöiden puolesta, gryndausta
Nyström, Petrelius & Penttilä (1902-1907)
6
tilauksesta asunto-osakeyhtiöiden puolesta, gryndausta
K. Kiseleff (1890)
5
yhden tai useamman sijoittajan, suuria asuntoja
M. Finell (1934-1936)
5
gryndausta
S. Gripenberg & M. Scherfbeck (1890-1903)
5
yhden tai useamman sijoittajan, suuria asuntoja
A. Mellin (1884-1887)
4
yhden tai useamman sijoittajan, suuria asuntoja
G.W. Nyberg (1906)
4
tilauksesta asunto-osakeyhtiöiden puolesta, gryndausta
H. Kaartinen (1902-1929)
4
tilauksesta asunto-osakeyhtiöiden puolesta, gryndausta
T. Pajunen (1926-1927)
4
gryndausta
M. Olin (1926-1930)
3
gryndausta
O. Törnqvist (1884-1911)
3
tilauksesta asunto-osakeyhtiöiden puolesta