Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

usi asetus antaa velvoittavia säännöksiä

vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja

rakentamista koskevista vaatimuksista. Ter-

veellisyyteen kohdistuvat vaatimukset ovat

ensiarvoisen tärkeitä puhuttaessa talousveden joh-

tamiseen tarkoitetusta laitteistosta ja viemärivesien

poisjohtamisesta.

Soveltamisala laajentunut

Yksi merkittävä uudistus asetuksessa on sen sovelta-

misala. Asetus koskee uuden rakennuksen ja kiinteis-

töllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnitte-

lun ja rakentamisen lisäksi myös rakennuksen korjaus-

ja muutostyötä, laajennusta ja kerrosalaan laskettavan

tilan lisäämistä sekä käyttötarkoituksen muutosta.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut myös

säännösten terävöittäminen ja selkeyttäminen.

Vanhojen määräysten muokkaamisen lisäksi ase-

tukseen on tuotu uusia säännöksiä. Ohjeita ei ase-

tustasolla ole; jatkossa on tarvittaessa mahdollisuus

julkaista suositusluontoisia ohjeita. Alan eri toimijat

ovat aktiivisesti lähteneet Talotekniikkateollisuus

ry:n johdolla kokoamaan opasmateriaalia suunnit-

telun ja toteutuksen käytännön työn tueksi.

Vesi- ja viemärilaitteiston suunnitelmasta on käy-

tävä ilmi laitteistoissa käytettävät osat, tuotteet ja ma-

teriaalit. Suunnittelija voi päättää, miten ne suunni-

telmassa ilmoitetaan. Tärkeätä on, että osat ja laitteet

sopivat yhteen niin terveellisyyden kuin kestävyyden

ja käyttövarmuudenkin kannalta. Tällä pyritään vält-

tämään myös muun muassa korroosioriskiä. Toteu-

tusvaiheessa tapahtuva osien ja laitteiden mahdol-

linen vaihtaminen tulee käytännössä viedä lopul-

liseen suunnitelmaan. Rakennustuotteita koskevat

vaatimukset tullaan jatkossa antamaan erillisissä

tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa. Valmistelutyötä

tehdään rinnan tyyppihyväksyntäasetusten kanssa.

Terveellisyys lähtökohtana veden

lämpötilojen suunnittelurajoille

Veden lämpötilarajat on uudessa asetuksessa mää-

ritelty sekä kylmälle että lämpimälle vedelle. Kyl-

mävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla

korkeintaan 20 ˚C; kuitenkin vähintään kahdeksan

tunnin käyttämättömän jakson jälkeen sallitaan kyl-

män veden lämpötilaksi enintään 24 ˚C. Legionella-

bakteerien lisääntyminen voi alkaa jo reilun kahden-

kymmenen asteen lämpötilassa ja jatkua noin nel-

jänkymmenenviiden asteen lämpötilaan asti. Mah-

dollisen legionellavaaran eliminoimiseksi lämpimän

käyttöveden lämpötilan on verkoston kaikissa osissa

oltava vähintään 55 ˚C.

Vesipisteestä saatavan lämpimän veden odotus-

ajan tulee olla korkeintaan 20 sekuntia. Ympäristö-

ministeriön asetus antaa suunnitteluarvot veden läm-

pötilalle, kun taas sosiaali- ja terveysministeriön asu-

misterveysasetus Valviranohjeiden täydentämänä an-

taa lämpötilalle terveysperusteiset toimenpiderajat.

Suunnittelua ja rakentamista ohjataan asetuksessa

osaltaan terveysperusteisesti myös niin, että läm-

pimän käyttöveden kiertojohtoon ei enää voi asen-

taa lämpöä luovuttavia laitteita tai järjestelmiä. Pe-

riaatteena on, että käyttövesi on ihmisen käyttöön

tarkoitettua vettä ja lämmitysvesi on lämmitykseen

tarkoitettua vettä, eikä lämpimän käyttöveden läm-

pöä siirretä käytettäväksi lämmitykseen ja lämpöä

luovuttaviin laitteisiin. Näin voidaan taata parem-

min lämpimän käyttöveden lämpötilan pysyvyys vä-

hintään 55 ˚C:ssa ja saavuttaa säädettävillä lämmi-

tysratkaisuilla parempaa energiatehokkuutta.

Uudisrakentamisessa lämpimän käyttöveden

kiertojohtoon ei enää saa liittää lämmönluovutti-

mia eikä lattialämmitystä. Korjaus- ja muutostöis-

sä lämmönluovuttimet, esim. kuivauspatterit, voi-

daan uusia siten, että niiden lämmönluovutusteho

huonetilaa kohti on korkeintaan 200 W. Vesikiertoi-

set ratkaisut ovat tervetulleita ja suositeltavia, mut-

ta ne tulee liittää lämmitysverkkoon tai omaan läm-

mityskiertoon. Pyrkimyksenä on käyttää mahdolli-

simman energiatehokkaita ratkaisuja ja vähentää

terveysriskin mahdollisuutta. Muun muassa Ener-

giateollisuudella on ohjeet siihen, miten märkätilo-

jen lattialämmitys hoidetaan lämmityspiirillä kau-

kolämpökohteissa. Samaan piiriin on mahdollisuus

liittää myös kuivauspatterit.

Vesivuotojen havaittavuutta ja laitteistojen

korjattavuutta korostetaan

Vesivuodot rakennuksissa aiheuttavat edelleen mit-

tavia vahinkoja vuosittain. Niiden seurauksena voi

syntyä laajojakin kosteus- ja homevaurioita. Vuoto-

jen havaitseminen ja korjausmahdollisuudet ovat

erityisen tärkeitä kohtia suunnittelussa.

Uudessa asetuksessa näiden asioiden huomioon

ottamista on terävöitetty. Vesijohdot on suunnitel-

tava ja rakennettava niin, että mahdollinen vesivuo-

to on helposti havaittavissa. Vesijohdot ja laitteet tu-

lee lisäksi voida helposti tarkastaa, korjata ja vaihtaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vesijohtojen

asentamisessa on pyrittävä käyttämään pinta-asen-

nuksia ja erilaisia kotelointi- ja kuiluratkaisuja kor-

jausten helpottamiseksi ja vuotojen havaitsemiseksi.

Korjausrakentamisessa, esimerkiksi asennetta-

essa vesijohtoja vanhoihin hormeihin, voivat kor-

jattavuus ja vaihdettavuus joissakin tapauksissa olla

haastavia vaatimuksia. Suunnittelijan tulee kuiten-

kin mahdollisuuksien mukaan pyrkiä löytämään rat-

”Periaatteena on, että

käyttövesi on ihmisen

käyttöön tarkoitettua vettä ja

lämmitysvesi on lämmitykseen

tarkoitettua vettä.”