Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

Lasitettu parveke on

energiansäästöä tuottava

asunnon ulkotila

– Aurinkosuojaverhot ratkaisu sisälämpötilojen hallintaan

Parveke on suomalaisen kerrostaloarkkitehtuurin keskeinen elementti. Sen

avulla luodaan rakennukseen yksilöllistä ilmettä ja tunnistettavuutta. Samalla

syntyy kerrostaloon asuntokohtaisia ulkotiloja. Asumisen kannalta on tärkeää,

että nämä tilat varustetaan parvekelaseilla ja lasit aurinkosuojaverhoilla. Näin

laajennetaan tilan käyttömahdollisuuksia, säästetään energiaa ja pidennetään

parvekkeen käyttöikää.

Parveke on kerrostaloasunnon ulkotila

Viime vuosina kaupungistumiskehitys on ollut voi-

makasta eri puolilla maailmaa. Ihmiset ovat muutta-

neet maalta kaupunkeihin useasta eri syystä ja siir-

tyneet asumaan maalaisympäristöstä kaupunkien

kerrostaloihin. Omakotitalon piha on vaihtunut pie-

neen asuntokohtaiseen parvekkeeseen, joka palve-

lee kompaktissa koossaan asukkaan ulkoasumisen

tarpeita. Samalla tätä pientä tilaa joudutaan muok-

kaamaan palvelemaan asukkaiden hetkellisiä tarpei-

ta. Sateella tarvitaan säänsuojaa, tuulella tuulen, pö-

lyn- ja viimansuojaa, päivällä melunsuojaa ja kesäl-

lä auringonsuojaa. Suurin osa näistä tarpeista pysty-

ään tyydyttämään nykyaikaisilla

parvekelasituksilla,

joiden keskeisin ominaisuus on juurikin säänsuoja-

us. Ei siis olemikään ihme, että 70 % Suomen asunto-

kohtaisista parvekkeista on lasitettuja. Lukumäärälli-

sesti tämä tarkoittaa noin 500 000 lasitettua parveket-

ta Suomessa. Pääosa näistä parvekkeista on lasitettu

vuoden 1990 jälkeen (Kuva 1).

Kaupunkikuvalliset näkökulmat otettava

huomioon

Asukkaille on tärkeää asumisen tarpeiden tyydyttä-

misen lisäksi myös kerrostalon ulkonäkö, jota kau-

punkien lupaviranomaiset tarkastelevat lasituspää-

töksiä tehdessään. Hyvänä lähtökohtana olemassa

olevassa rakennuskannassa on suosia puitteettomia

ja sirorakenteisia lasituksia, jotka istuvat olemassa

olevaan rakennuskantaan huomaamattomasti. Si-

ten vaikutetaan mahdollisimman vähän olemassa

olevaan kaupunkikuvaan. Teknisestä näkökulmas-

ta tarkasteltaessa on oleellista, että rakennusoikeu-

teen kuulumattomana tilana parveke säilyy ulkoti-

lana myös lasittamisen jälkeen. Tämä tarkoitta, että

avautuvan

järjestelmän

tulee olla riittävän epätiiviis

myös lasituksen sulkemisen jälkeen. Yleensä näin

onkin – tutkimusten mukaan ilma vaihtuu tyypilli-

sesti lasitetulla parvekkeella kolmesta 20:n kertaan

tunnissa.

Kiinteistönpidossa pidempi käyttöikä

kiinnostaa

Asumisen ja arkkitehtuurin ohella parvekelasien

hyödyt ovat nähtävissä myös teknisestä näkökulmas-

ta, joista merkittävimpänä tekijänä nousee esille la-

situksien suoja ympäristörasituksia vastaan. Tämä

helpottaa parvekerakenteiden kosteusrasituksia ja

pidentää siten parvekkeen käyttöikää. Korroosion

etenemisen ja pakkasrapautumisen hidastumisen

seurauksena suora käyttöiän jatkuminen on tyypil-

lisesti 5–10 vuoden luokkaa. Parhaaseen lopputu-

lokseen päästään, kun lasituksien asentaminen teh-

dään laastipaikkaus- ja pinnoituskorjauksen yhtey-

dessä. Tällöin parvekkeen käyttöikää saadaan jatket-

tua 5–25 vuotta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että

vanhan lasittamattoman parvekkeen oletettu käyttö-

Kimmo Hilliaho