55 / 76
Rakennettu Ympäristö 2/16
55
Diplomi-insinööri
Kimmo Hilliaho
.
Tohtorikoulutettava. Tampereen teknillinen yliopisto.
Artikkelin kirjoittaja on tehnyt parvekerakentamiseen
liittyvää tutkimusta viimeiset kuusi vuotta ja valmistelee
parasta aikaa väitöskirjaa aiheesta Lasitetun parvekkeen
sisäilmasto ja energiatalous. Väitöskirja valmistunee
vuoden 2016 loppuun mennessä.
Kuva 4: Tarpeenmukaisesti tuuletettu ja aurinkosuojaverhoin varustettu lasitettu parveke on viilein kuumana kesäpäivänä
(0,4 astetta lasittamatonta parveketta viileämpi). Samalla jäähtyy parvekkeelle yhteydessä oleva huonetila.
kehitys on ehdottoman suositeltavaa ja siksi kehitys-
tä on syytä tukea. Samalla tulisi kuitenkin muistaa
kaupunkikuvalliset asiat – yhtenevästi toteutetulla
verhoratkaisulla saataisiin koko julkisivuun yhtene-
vä yleisilme.
Todennäköisin syy verhojen suosion nopeaan
kasvuun on saatavuuden parantuminen, sillä kesän
ylilämpöongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään.
Esimerkiksi 1980-luvun lopulla yhdessä VTT:n te-
kemässä haastattelututkimuksessa 75 % lasitetun
parvekkeen haltijoista kertoi parvekkeiden kuume-
nevan haitallisesti tai enemmän kuin ennen lasien
asennusta kesäaikana. Ongelmat ovat tulleet esille
myös käytännön mittauksissa – lämpötilat parvek-
keen sisällä voivat nousta 40 asteeseen jo touko-
kuussa.
Laskennalliset tarkastelut osoittavat, että te-
hokkain tapa ylilämpenemisen hallintaan on au-
rinkosuojaverhojen ja tuuletuksen yhdistäminen
(Kuva 4). Näin toimimalla parvekkeen lämpötilat
saadaan lähelle ulkoilman olosuhteita. Aurinko
suojaverhojen käytöllä on havaittu olevan suotui-
sa vaikutus myös asunnon sisälämpötiloihin. Tämä
johtuu aurinkosuojaverhojen toimimisesta huo-
neiston ikkunalle ja ovelle ulkopuolisena aurin-
gonsuojausratkaisuna. Tämä viilentää huoneistoa
erityisesti kapeiden parvekkeiden kohdalla, jossa
auringon säteily pääsee ilman aurinkosuojaverhoja
hyvin tunkeutumaan huoneistoon asti.
■