54 / 76
54
Rakennettu Ympäristö 2/16
ikä on 35 vuotta ja uuden hyvin huolletun lasitetun
parvekkeen 60–130 vuotta.
Energiansäästö lasituksien lisähyöty
25 parvekkeelta tehtyjen mittausten perusteella la-
sitetut parvekkeet ovat tyypillisesti 1,5 – 10
o
C ja
suurimmillaan jopa 30
o
C ulkoilmaa
lämpimämpiä
Suomessa
. Tämän seurauksena taustaseinän, ikku-
nan ja oven lämpöhäviöt pienenivät arviolta 15–25 %.
Laskennallisten tarkastelujen perusteella lämmitys-
energian säästö on tyypillisesti 3,4–10,7 % ja keski-
määrin 5,9 % asuinhuoneistossa. Toteutettujen kor-
jausten perusteella energiansäästö on ollut hieman
alhaisempi (10 kohteen keskiarvo 4,2 %). Suurin
energiansäästövaikutus voidaan saavuttaa vanhojen
kerrostalojen sisäänvedettyjen parvekkeiden avulla.
Merkittävin yksittäinen parannus energiansäästö
ön
voidaan saavuttaa sijoittamalla huoneiston tuloilma-
venttiilit parvekkeen kohdalle, joka itsessään on ylei-
nen ratkaisu 1970-luvun kerrostaloissa. Uudisraken-
tamisessa tämä ratkaisu ei ole lähtökohtaisesti mah-
dollinen.
Aurinkosuojaverhoilla ylilämpöongelmat kuriin
Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasituskoh-
taiset aurinkosuojaverhot ovat alkaneet yleistyä
Kuva 3: Lasitettu parveke suojaa parvekerakenteita turmeltumisilmiöiltä, kuten kuvan kaiderakenteista voidaan hyvin havaita.
Suomessa ja suosio kasvanut merkittävästi vii1mei-
sen viiden vuoden aikana. Nykyisin lasituskohtaisia
verhoja on asennettu Suomessa noin 60 000 parvek-
keelle. Näistä 10 000 on asennettu viimeisen vuoden
aikana. Tämän seurauksena parvekejulkisivut ovat
elävöityneet. Vaikutus näkyy erityisesti kuumana ke-
säpäivänä, kun asukkaat laskevat alas erilaisia aurin-
kosuojaverhoja. Parvekkeen käytettävyyden kannalta
Nyrkkisääntönä
voidaan pitää,
että vanhan
lasittamattoman
parvekkeen oletettu
käyttöikä on 35 vuotta
ja uuden hyvin
huolletun lasitetun
parvekkeen 60–130
vuotta.