Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

Filosofian maisteri

Sari Putkonen

Viestintä Skrivaus.

Arki, asuminen, työ ja rakennettu ympäristö

Asumiseen ja työhön liittyvistä palveluista Mustonen

nostaa esiin Kalasataman joustotilat-järjestelmän,

jossa kaupunkilaiset voivat vuokrata käyttöönsä alu-

een kerhohuoneita, kattosaunoja sekä yksityisten yri-

tysten vajaakäyttöisiä neuvotteluhuoneita ja esimer-

kiksi Suvilahden ja alueen koulun tiloja.

Varaukset hoidetaan internepohjaisessa varaus-

järjestelmässä. Tiloihin pääsee älytunnistautumi-

sen avulla, jolloin avainten haku jää kokonaan pois.

– Pienyrittäjät ja muut voivat löytää järjestelmän

avulla työtiloja. Lisäksi joustotilat-järjestelmä kerää

dataa yhteisten tilojen käytöstä, mikä antaa suunnit-

telijoille vinkkejä siitä, millaisille tiloille on kysyntää.

Käytössä on myös Sosiaalisen median Nappi

naapuri -sovellus, joka kannustaa asukkaita kohtaa-

maan toisensa ja verkostoitumaan keskenään.

Joustava liikkuminen

Kalasatama on liikkumisen kannalta katsottuna lois-

tavalla paikalla, Helsingin keskusta on vieressä ja alu-

eella on metroasema.

Fiksussa Kalasatamassa asukkaille tarjotaan re-

aaliaikaista tietoa aikatauluista ja kulkuvälineiden

sijainnista. Tällä hetkellä asukkaat pilotoivat liik-

kumista kuluttajille tarjottavana palveluna (Mobi-

lity as a Service). Eri liikkumismuodot – raitiovau-

nut, bussit, taksit, pyöräily, yhteiskäyttö sähköautot

– tarjotaan yhden lipun ja applikaation kautta.

– Kalasatamasta löytyy yhteiskäytössä olevat

sähköautot ja -pyörät. Golfautojakin on käytössä ja

alueen Setlementtitalossa on EkoRentin autovuok-

rauspiste, Mustonen luettelee.

Lisätietoa:

www.fiksukalasatama.fi

Kattava kestävän kehityksen arviointi

menetelmä BREEAM

Unkarilainen arkkitehti ja ekonomi

Réka Tóth

työs-

kenteli Fiksu Kalastama -hankkeessa kuukauden

ajan Euroopan Unionin rahoittaman Climate-KIC’s

Pioneers into Practice -ohjelman kautta. Hänen teh-

tävänään oli luoda älykkäälle ja kestävälle rakenta-

miselle ja suunnittelulle mitattavia tavoitteita hyö-

dynnettäväksi Kalasataman alueella. Unkarissa Tóth

työskentelee konsulttina ABUD:issa (Advanced Buil-

ding & Urban Design).

Tällä hetkellä Helsingin kaupunki käyttää raken-

nusten ympäristö- ja energiatehokkuuden arvioin-

tiin muun muassa Green Building Council -yhdis-

tyksen (GBC Finland) laatimia elinkaarimittareita.

GBC on suomalaisten rakennus- ja kiinteistöalan

toimijoiden muodostaman yhdistys.

Kalasatama-hankkeelle Tóth päätyi suosittele-

maan kestävän suunnittelun ja arvioinnin BREEAM-

arviointimenetelmää. Tällä hetkellä alueella ei käyte-

tämitään kattavaa ja sertifioitua arviointimenetelmää.

Tóthin mukaan arviointimenetelmä auttaisi läpi

hankkeen seurattavien tavoitteiden asettamista sekä

pakottaisi eri alojen ammattilaiset dialogiin laaduk-

kaasta rakentamisesta. Muiksi metodin eduiksi Tóth

luetteleemitattavat ja sitenmyös verrattavat tulokset.

– Kaipaisin lisää selkeyttä kehityshankkeiden ta-

voitteiden asetteluun. Lisäksi tarvittaisiin mittareita

jo tehdyille hankkeille ja mikrotutkimuksia tehdyis-

tä kehittämishankkeista.

Fiksuus ja kestävyys vuorovaikutuksessa

Tóthin pesti Suomessa on päättynyt ja hän kertoo tut-

kivansa nyt, mitä fiksuus oikein tarkoittaa.

– Olen parhaillani kehittämässä arviointikehik-

koa, joka rakentuu kestävyydelle, mutta samalla

mahdollistaa fiksuuden mittaamisen.

– Forum Virium Helsinki tekee hienoa työtä ja

Kalasatama laboratoriona edesauttaa aina tarpeel-

lista kehittäjien ja yhteisön välistä dialogia.

■

BREEAM

BREEAM on ympäristöluokitusjärjestelmä alue-, infra

struktuuri- ja rakennussuunnitteluun. BREEAMissa

arvioidaan, miten hankinta, suunnittelu, rakentaminen

ja käyttö ovat suhteessa asetettuihin kestävän kehityksen

tavoitteisiin. Riippumattomat ja lisensoidut arvioijat suo-

rittavat arvioinnin. Arvioinnissa mitataan ympäristövai-

kutuksia useissa eri kategorioissa.

Lue lisää: