Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

teknologiset uudistukset ovat avainasemassa ener-

giatehokkuuden parantamisessa. Pelkät kaupunki-

rakenteeseen keskittyvät toimenpiteet tai teknologi-

set parannukset eivät kuitenkaan välttämättä saa ai-

kaan energiansäästöä mikäli niissä ei ole huomioitu

loppukäyttäjän näkökulmaa. Esimerkiksi julkisen lii-

kenteen suunnittelussa on tehty virheitä kun bussi-

pysäkkien sijoittelu ei ole vastannut asukkaiden tar-

peita. Silloin kattavakaan julkisen liikenteen verkosto

ei välttämättä vähennä yksityisautoilua.

Energiaälykkään kaupungin toimintasuunni-

telman luominen kaupungeille oli Euroopan uni-

onin 7. puiteohjelmasta rahoitetun

Planning for

Energy Efficient Cities

(PLEEC) -hankkeen pääta-

voite. Suomessa suunnitelman luomiseen osallis-

tuivat Turku ja Jyväskylä. Hankkeessa tiedostettiin,

että varsin usein kaupunkitasolla tehdyistä ener-

giatehokkuusparannuksista puuttuu kokonais-

valtainen näkemys toimenpiteiden vaikutuksista.

PLEEC-hankkeen ytimessä olikin integroitu näkö-

kulma energiatehokkaasta kaupungista ja sen osa-

tekijöistä eli ymmärrys siitä, että sekä kaupunkira-

kenne, teknologiset ratkaisut että kuluttaja tulee ot-

taa huomioon kun suunnitellaan energiaälykästä

kaupunkia.

Energiaälykkäiden kaupunkien ytimessä onkin

ennen kaikkea ihminen. Kaupungit ovat monimut-

kaisia kokonaisuuksia ja ihmisten käyttäytymistä

on usein vaikea ennustaa. Käyttäytyminen on hyvin

kontekstisidonnaista ja siihen liittyy moninaisia,

osin ennustamattomia muuttujia. Juuri siitä syystä

energiatehokkuuden parantaminen edellyttää ku-

luttajakäyttäytymistä ohjaavien tekijöiden ymmär-

tämistä ja huomioimista kaupunkisuunnittelussa.

Energianäkökulma tulisi huomioida jo asema-

kaavoituksessa ja maankäytössä. Energiatehok-

kuuteen liittyvää viestintää tulee kaupungeissa ke-

hittää ja energiatehokkuustietoa tuottaa kuluttaji-

en keskuuteen kunkin kohderyhmän ominaisuu-

det huomioon ottaen. Rakennusvalvontaa voi myös

kehittää energiaremontteja tukevaksi yhdistämällä

siihen neuvontapalveluja – näin on toimittu jo esi-

merkiksi Oulun kaupungissa.

Energiainvestoinnit ovat toteutuessaan usein

varsin kannattavia pitemmällä aikavälillä, mut-

ta niiden toteuttaminen vaatii usein varsin mitta-

via taloudellisia investointeja. Energiaälykäs kau-

punki voi kiihdyttää energiatehokkuustoimia ra-

hoitusinstrumenteilla lieventääkseen alkuvaiheen

kustannuksia jolloin sijoituksesta tulee houkutte-

levampi kotitalouksille ja taloyhtiöille. Informaa-

tio-ohjausta ei myöskään sovi unohtaa – tuomalla

konkreettisesti esiin energiaremonttien hyödyt, ku-

ten asumisviihtyvyyden paraneminen kustannus-

säästöjen lisäksi, voidaan lisätä kiinnostusta ener-

giatehokkuustoimien toteuttamiseen.

Hybridibussit näkyvät Turun

kaupunkikuvassa.

Skanssin alueella Turussa uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinkopaneeleilla,

tulee olemaan merkittävä rooli.

Kuva: Martti Komulainen