42
Rakennettu Ympäristö 2/16
ta. Rakentamisen pitäisi tapahtua mahdollisimman
hiilineutraalisti.” Yhtenä keinona tähän myös Tii-
likainen mainitsee puurakentamisen edistämisen.
Uusi alku Viikistä 1997
Helsingissä on toteutettu moderneja puukerrostalo-
ja vuodesta 1997, jolloin valmistuivat Helsingin yli-
opiston rakennuttamat talot Viikkiin. Niitä varten piti
hankkia poikkeuslupa käyttää puuta runko- ja julkisi-
vumateriaalina 4-kerroksisessa rakennuksessa. Hel-
singin kaupungin asuntotuotantotoimiston (ATT) työ
on yksi harvoista puukerrostalojen rakennuttajista –
kolme taloa valmistui 2006 Vuosaareen, sittemmin
Pukinmäkeen ja nyt käynnissä on kaksi hanketta.
ATT:n kokonaisvolyymeihin nähden puun osuus
onmarginaalinen. Se on ollut ymmärrettävää, koska
puukerrostalon rakennuttaminen on vaatinut huo-
mattavan suurta ylimääräistä työpanosta, vahvaa si-
toutumista ja lisäksi koko rakentamisen tiimin kou-
luttamista. Lisäksi urakkatarjouksia on ollut hanka-
la saada. On kyse sitten kaupungin virkamiehistä,
urakoitsijoista tai paloviranomaisista lähtökohtai-
nen suhtautuminen puurakentamiseen on ollut vä-
hintään epäilevä.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätök-
sen (10.4.2015) mukaan Helsinki sai määrätä
kaavassa puurakenteet Honkasuon alueelle tulevil-
le rakennuksille. Kivirakentamista on edistetty toi-
sin. Rakennustapaohjeissa on ohjattu ilme kivikau-
punkimaiseksi, kuten esim. Viikinmäessä ja Alppi
kylässä, ja tämä on johtanut tiettyihin runkoratkai-
suihin.
Puurunkoisten talojen ulkoseinäpinnathan voi-
vat olla rapattuja, aivan kuten monissa 1900-luvun
alku- ja puolenvälin taloissa on edelleen. Viime
vuonna toteutetussa Jätkäsaaren kaksivaiheisessa
arkkitehtikilpailussa jury suositteli muuttamaan
puurakenteita esim. betonisiksi. Peruste oli, että
puurakentamisesta ei ole kokemusta. Wood City
-hanke on tuonut keskusteluun tuulikuormien
ongelmat korkeissa puutaloissa ja haasteet yleen-
sä meren läheisyydessä, mutta hankkeen viiväs
tyminen on johtunut ensisijaisesti markkinatilan-
teesta.
Suosittua lisäkerrosrakentamisessa
Positiivisia esimerkkejä puurakentamisesta tiivisty-
vissä kaupungeissa löytyy Euroopasta. Lisäkerrosra-
kentamisessa puun markkinaosuus on selkeästi kor-
keampi kuin uudisrakentamisessa, esim. Sveitsissä ja
Ranskassa noin 40 prosenttia. Syitä tähän ovat teolli-
sen puurakentamisen antamat mahdollisuudet suu-
rempaan esivalmistukseen, keveyteen, yksilöllisyy-
teen ja nopeuteen.
Elinkaari- ja ympäristövaikutukset eivät ole tä-
hän menestykseen vaikuttaneet, vaikka niiden mer-
kitys tulee normiohjauksen kautta kasvamaan. Nor-
mit tulevat ohjaamaan rakentamista ilmastoystä-
vällisemmäksi eli rakennusten energiatehokkuu-
den rinnalla arvioidaan käytettyjen materiaalien
Sarc arkkitehtien Pasilaan suunnittelema TKP/FMC toimistorakennus. Puu tyypillisessä roolissa sisäänkäynneissä.
Kuvat: Petri Heino