Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

Valtiotieteen maisteri

Annika Kunnasvirta

Projektipäällikkö. Turun AMK.

Filosofian maisteri

Timo Mieskonen

Projektikoordinaattori. Turun AMK.

raa työpaikalla esimerkiksi sähkön ja veden käyt-

töä. Linja-autonkuljettajien ekologisen ajamisen

ajokoulutus on myös yksi esimerkki niistä monis-

ta käytännön toimista, joilla Turku tavoittelee hiili-

neutraaliutta.

Kuluttajat energiaälykkyyden ytimessä

Energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi ra-

kennuksissa ei välttämättä ole täysin yksioikoinen

asia. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen

teknisten ratkaisujen rinnalla on aina muistettava ra-

kennuksen käyttäjät. Pitkäaikaisia ja kestäviä tuloksia

ei voida saavuttaa, ellei älykkäitä rakennuksia käytä

älykkäät ihmiset. Energiankulutus onkin varsin nä-

kymätön asia, jota asukkaan harvoin pitää tietoisesti

ajatella. Näin on usein silloinkin, kun energiansääs-

tön edut itselle ja ympäristölle on ymmärretty. Kau-

punkien rooli ja vastuu energianeuvonnassa onkin

tästä syystä merkittävä.

Tietoisuus omien valintojen vaikutuksista ei tut-

kimustenmukaan riitä kannustimeksi omien elinta-

pojen muutokseen. Tarvitaan lisäksi tahtoa, taitoja

ja mahdollisuuksia toimia oikealla tavalla. Näiden

tarjoamisessa kaupungit ovat avainasemassa. Ver-

taistuki ja energianeuvonta ja välitön palaute esi-

merkiksi älymittareiden kautta omasta energian-

kulutuksesta ovat tutkimustenkin valossa oleellisia

käyttäytymistä ohjaavia tekijöitä. Ihminen on sosi-

aalinen eläin ja siten varsin altis vertaisten mielipi-

teille – tätä tekijää tulisi hyödyntää myös energian-

säästötoimenpiteissä.

Valitettavan usein kaupunkien energiansäästöä

edistävien toimenpiteiden vaikuttavuus jää epä-

selväksi ja saavutettu hyöty suhteessa panostuk-

seen puutteelliseksi. Kaupunkien tulisikin suunni-

tella näitä toimenpiteitä pitkäjänteisesti ja ottaa jo

suunnitteluvaiheessa huomioon niiden vaikutta-

vuus ja sen mittaaminen. Selvää on, että kulutta-

jakäyttäytyminen ei muodostu tyhjiössä vaan sii-

hen vaikuttavat sekä saatavilla olevat teknologiat

että kaupunkisuunnittelun suunta. Nämä tekijät

voivat sekä edistää että vaikeuttaa energian sääs-

töä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että

energiansäästössä puhtaasti teknisillä ratkaisuilla

ei välttämättä ole toivottavaa vaikutusta mikäli nii-

den yhteydessä ei panosteta kuluttajakäyttäytymi-

sen muuttamiseen. Toisaalta, edes hyvin suunnitel-

tu kuluttajakäyttäytymiseen suunnattu kampanja ei

edistä energiatehokkuutta mikäli energiainfrastruk-

tuuri ei jousta muutoksen tiellä.

Energiaa ja resursseja säästävien ratkaisujen

käyttöönotto on tekijä, joka tulevaisuudessa yhä

enemmän tulee määrittämään kaupunkien talou-

dellista tilannetta sekä osuutta ilmastotalkoissa. Tu-

run ja Jyväskylän esimerkit osoittavat, että selvät ja

konkreettiset tavoitteet sekä kannustava ja kokeile-

va asenneilmasto ovat avain onnistuneeseen ener-

giavallankumoukseen. Energiaälykäs kaupunki teh-

dään yhdessä – sen saavuttamiseen tarvitaan päät-

täjien lisäksi yrityksiä ja kaupunkilaisia. Toisin sa-

noen meitä kaikkia.

■

Kankaan vanhasta

paperitehdasalueesta

rakentuu resurssiviisaan

Jyväskylän kehitysalusta

ja referenssialue.