Rakennettu Ympäristö 2/2016

Rakennettu Ympäristö 2/16

etsäisillä alueilla on aina rakennettu

puusta. Puurakentamista on kuitenkin

rajoitettu eri aikoina eri syistä.

Paperimassa puurakentamisen hidasteena

Alppialueilla huolena oli metsävarojen riittävyys jo

1200-luvulla, jolloin alkoi vähemmän puuta käyttävi-

en puurakennejärjestelmien kehittäminen. Kaupun-

kipalojen ja uusien rakennusmateriaalien yleistymi-

sen myötä puun käyttöä alettiin rajoittaa määräyksil-

lä myös Suomessa. Siitä huolimatta usein kivitalois-

sakin puun käyttö oli monipuolista vielä 1800-luvulla.

Ruotsin suurin puurakennus on kuninkaanlin-

na Tukholmassa. Suomessa Valtioneuvoston linna

on ulkoasustaan huolimatta hyvin puinen raken-

teiltaan, aivan kuten muutkin tuon aikakauden ra-

kennukset.

1900-luvulla sellutehtaiden raaka-aineen saan-

nin varmistaminen oli tärkeämpää kuin puura-

kentamisen edunvalvonta. Koko Euroopassa puu-

runkoisten rakennusten osuus on laskenut alle

10 prosenttiin, kun se Suomessa on 37 prosenttia.

Suomessa pientaloissa puu on edelleen valtara-

kennemateriaali, mutta kerrostaloistumisen myö-

tä puurakentaminen uhkaa vähetä meillä edelleen.

Kaupungeissa puurakentaminen vaisua

Puu- ja kaupunkirakentamisen yhdistämisen on-

gelma on ajankohtainen monessa maassa. Saksan

kaupunkiosavaltioissa – Bremen, Hampuri ja Berlii-

ni – puurakentamisen osuus asuintaloissa on mui-

ta osavaltioita selkeästi pienempi eli vain 8 prosent-

tia, kun se koko maassa on 15 prosenttia. Helsingis-

sä, Vantaalla ja Espoossa osuus on todennäköisesti

sama kuin Saksan kaupungeissa. Eli vaikka puu on

meillä Suomessa tutumpi runkomateriaali kuin Kes-

ki-Euroopassa yleensä, niin kaupungeissa puuraken-

taminen on vähintään yhtä vaikeaa kuinmuualla Eu-

roopassa.

Kaupungit kasvavat kaikkialla maailmassa. Kas-

vaminen edellyttää nykyisen rakenteen tiivistämistä

eli uudisrakentamista ja olemassa olevan rakennus-

kannan peruskorjausta. Rakennetun ympäristön

energian ja materiaalien kulutusta pitää rajoittaa.

Hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää koko raken-

nusten elinkaaren aikana. Mitkä ovat keinot?

Puuinfon sivuilla julkaistiin 24.9.2015 Helsingin

rakentamisesta vastaavan apulaiskaupunginjohta-

Anni Sinnemäen

haastattelu. Artikkelin mukaan

Helsingissä on tahtotila puurakentamisen edistämi-

seen. Kaupunki haluaa korostaa rakentamisen elin-

kaaritehokkuutta ja rakentamisen laatua. Sinnemä-

ki näkee puurakentamisen yhtenä keinona näiden

tavoittamiseksi.

Samoin maatalous- ja ympäristöministeri

Kimmo Tiilikainen

totesi Raide-Jokeri rahoitus-

päätöksen yhteydessä (27.1.2016). ”Helsingin seu-

dun pitäisi päästä eroon fossiilisista polttoaineis-

Kuva: Tommi Ahlberg

Vanha kirkko valmistui 1826 väliaikaiseksi ratkaisuksi Ulrika Eleonoran kirkon purkamisen ja Helsingin tuomiokirkon

valmistumisen väliselle ajalle. Siksi se on puurakenteinen.