35 / 76
Rakennettu Ympäristö 2/16
35
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos
Antti
Irjala
muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitse-
miseksi on tehtävä töitä jo ennen asemakaavaa.
”Keinoja ovat yhdyskuntarakenteen eheyttämi-
nen, joukkoliikenteen tukeminen ja muut liikenne-
järjestelyt, mahdollisuudet kevyen liikenteen rat-
kaisuihin sekä vähähiiliseen liikkumiseen ja elämi-
seen. Tämänkaltainen laadullinen elementti on tär-
keä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.”
Asemakaavoituksessa on kaavoittajan otetta-
va huomioon Irjalan mukaan pienilmastoon liitty-
vät tekijät, miten esimerkiksi aurinkoenergiaa voi-
daan hyödyntää. Asemakaavan on mahdollistetta-
va myös tulevat uudet ratkaisut.
”Usein käytännössä pelkällä lähienergialla ei
pärjätä ja tarvitaan hybridiratkaisuja, joissa lähi-
energiaa voidaan syöttää verkkoon silloin, kun sitä
tulee liikaa ja verkosta pitää saada energiaa silloin,
kun lähienergiaa ei ole saavissa”, arvioi Karhu.
Tehdäänkö kuluttajista energiantuottajia?
Teknisiä vaikutuksia yleiskaavatasolla ei lähes nolla
energiatavoitteilla merkittävästi ole. Kuntaliiton
energia-asiantuntija
Kalevi Luoma
korostaakin ase-
makaavan vaikutusta.
”Asemakaava-alueella on päätettävä, annetaan-
ko mahdollisuus paikalla tuotettuun energiaan vai
käytetäänkö keskitettyä energiatuotantoa. Kaava voi
ratkaista aurinkoenergian hyödyntämisen, jos naa-
puri varjostaakin, tai maalämpöputkia ei voidakaan
tehdä. Isommissa kunnissa löytyy ammattitaitoista
henkilöstöä, mutta tulevaisuudessa konsultteja käy-
tetään vielä enemmän. Voimaanastuva laki koros-
taa ammattirajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä taloa
suunniteltaessa ja rakennettaessa”.
Luoma muistuttaa myös, että tilanne on aivan
uusi kaikille osapuolille, kun metsästetään pientä
E-lukua.
”Kuluttajista pyritään samalla tekemään tuotta-
jia, vaikka rakennuksen pääkäyttötarkoitus ei usein-
kaan liene energiantuotanto. Lämmitystapavalinta
ja sähkönhankinta kuuluu ensisijassa rakennutta-
jalle. Kaavoittaja luo edellytykset vaihtoehtoisille
hyville ratkaisuille. Kaukolämpökin on sellainen.”
Yhteistyön merkitystä korostaa Jessica Karhukin.
Kaavoittajan ja energia-asiantuntijoiden on opitta-
va kommunikoimaan ja tekemään yhteistyötä.
”Täydennyskaavoitettaessa pitää miettiä, mikä
on uusien talojen taloudellisin lämmitystapa ja mi-
ten hyödynnetään parhaiten uusiutuvan energian
tuotantomahdollisuudet. Taloyhtiöiden yhteistyö-
tä pitää tukea, tietoa pitää jakaa ja energiayhtiöiden
pitää miettiä omien infrainvestointiensa kannatta-
vuutta.”
Diplomi-insinööri, vapaa toimittaja
Risto Pesonen
.
Kaavoittaja yksinään energiaratkaisujen
kanssa?
Laki tullee antamaan rajoitteet ja puitteet, mutta jät-
tää auki toteutustavan. Tähän tukea kaivataan kun
tien kaavoittajien piirissä.
”Kaavoittajat kokevat, että he eivät tiedä tarpeek-
si energia-asioista eivätkä esimerkiksi saa tietoa
energialaitosten infrasuunnitelmista. Aina ei edes
tiedä keneltä tai milloin pitäisi kysyä. Useiden alue-
suunnittelijoiden mielestä kaavoittajan ei pitäisi
päättää alueen tulevasta energiajärjestelmän tekni-
sestä muodosta. Siitä, tehdäänkö alueelle keskitet-
ty järjestelmä vai hajautettu pientuotanto. Heidän
mielestään se ei kuulu heidän ”työnkuvaansa” eikä
heillä ole siihen asiantuntemusta ainakaan ilman
laajempaa päätöksentekoa”, Jessica Karhu kertoo.
Kuntaliton Luoma muistuttaa, että vanhatkaan
määräykset eivät kertoneet, miten taloa ja sen talo-
teknisiä järjestelmiä käytetään, hoidetaan ja huol-
letaan.
”Ei rakennuksen ja sen talotekniikan käytös-
tä, huollosta tai hoidosta toki puhuta uusissakaan
määräyksissä, mutta ohjeistusta pitää erityisesti
vaatia suunnittelijoilta ja laite- ja järjestelmätoimit-
tajilta. Hyvä suunnittelija hoitaa jatkossakin asiat.
Digitalisoituminen muuttaa myös käyttäjän ja kiin-
teistönhoidon tehtäviä. Tähänkin osaamiseen tarvi-
taan täydennyskoulutusta.”
Nyt tekniset järjestelmät ja niiden käyttö Luo-
man mukaan monimutkaistuvat entisestään, kun
pientä E-lukua tavoitellaan vielä rakennuskohtaisil-
la energian tuottamisratkaisuilla.
”Tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä raken-
netussa ympäristössä löytyy. Sitä on syntynyt mi-
nisteriön toimesta ja yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa. Vaikkapa opas
Ilmastotavoitteita edistävä
kaavoitus
sekä erilaisia laskureita ja työkaluja, joi-
ta on syntynyt lukuisia ja saataville yhteen portaa-
liin yhteistyössä GBCF:n kanssa”, korjaa ministeriön
Irjala.
■