14
Rakennettu Ympäristö 3/15
Ylisuuret ikkunat tai talon suuntaus voivat aiheuttaa
tilojen lämpenemistä siten, että joudutaan investoi-
maan jäähdytyslaitteiden hankinta-, huolto- ja käyt-
tökustannuksiin.
Pitäisikö rakennus-
valvontojen hoksauttaa?
Oulussa puhutaan hoksauttamisesta kaikessa ra-
kentamisen ohjauksessa. Samasta asiasta mainit-
tiin vuonna 2010 julkaistussa ERA 17 -raportissa,
jossa korostettiin rakennusvalvonnan roolia mm.
”Rakennusvalvonnan ennakoivalla laadunohjauk-
sella neuvotaan uudis- ja korjausrakentajia teke-
mään rakennuskannan energiatehokkuutta paran-
tavia valintoja. Rakennuslupamenettely tarjoaa hy-
vän tilaisuuden jakaa kuluttajille ja käyttäjille tietoa
eri valintojen vaikutuksista sekä neuvoa rakennutta-
jia energiaviisaisiin ratkaisuihin ja hyvään kiinteis-
tön ylläpitoon”.
Käytäntö suurimmassa osassa Suomen raken-
nusvalvontoja lienee, että talotekniikkatarkastajat
tutustuvat kohteeseen vasta erityissuunnitelmien
toimittamisen yhteydessä ja silloin on suuret pää-
tökset jo tehty. Toisaalta on myös pidettävä mieles-
sä se, että suunnittelu ei kuulu rakennusvalvonta-
viranomaisen perustehtäviin ja rajalliset resurssit
suunnataan usein vaikkapa työmaakatselmuksiin.
Hulevedet
Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja täydennysraken-
tamisen mukana ovat hulevesiasiat nousseet esil-
le. Aikaisemmin suurilla pihoilla oli nurmikkoa tai
muuta läpäisevää pintaa, mutta tonttien pilkkomi-
sen myötä on tiiviin kattopinnan ja ”helppohoitoi-
semman” asfalttipinnan määrä lisääntynyt.
MRL 165 §:ssä todetaan, että tontin luonnollista
vedenjuoksua muutettaessa on huolehdittava, ettei
toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapu-
rille. Jatkuvasti kuitenkin tulee yhteydenottoja raken-
nusvalvontoihin alueen viimeisimmän rakentajan ai-
heuttamista hulevesiongelmista naapureille. Kuntien
hulevesiohjelmissa korostetaan, ettei hulevesiä tuli-
si tarpeettomasti johtaa yleiseen hulevesiviemäriin.
Hulevesien poisjohtaminen tontilta tulisi rat-
kaista jo lupavaiheessa, ja rakennuksen korkeusase-
maa ei pitäisi nostaa luvan myöntämisen jälkeen.
Lupavaiheessa on selvitettävä imeytyksen tai ojien
toiminta valtaojaan saakka, silloin kun yleistä hule-
vesiviemäriä ei ole käytettävissä.
Vesijohdot ja viemärit
Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät ovat ehkä hel-
poin osa rakennuksen loppukäyttäjälle. Oli kysees-
sä kunnallistekniikkaan liittyminen tai haja-asutus-
alueen järjestelmät, on rakennuksen sisäpuolisista
asennuksista määräyksiä ja ohjeita Suomen rakenta-
mismääräyskokoelman osassa D1. Joskus tosin vesi-
ja viemärikatselmusta suorittaessa voi havaita jon-
Kuva: Sakari Puttonen
Tuuletettuun alapohjaan asennettavat viemärit kannatetaan
korroosiota kestävillä kannakkeilla.
Tekninen tila on usein tarpeettoman tiukasti mitoitettu.
Kuva: Harri Aavaharju
