8
Rakennettu Ympäristö 3/15
pa asunnon ostaja, ei ole vielä tiedossa. On kuiten-
kin erityisenmukavaa, kun asukas on asiakas. Suun-
nittelu on yhteinen prosessi, jossa sekä suunnittelija
että tuleva asukas oppivat toisiltaan. Asukkaaseen
muodostuu henkilökohtainen ja luottamuksellinen
suhde.
Vastuullinen arkkitehti eläytyy myös asiakkaan-
sa tilanteeseen rakennuttajana, usein ensi- ja ainut-
kertaisena sellaisena. Rakennuksella on budjetti, jota
tulee kunnioittaa. Hyvä kohtuuhintaisia omakoti-
taloja suunnitteleva arkkitehti ymmärtää myös pien-
taloteollisuuden tuotantonäkökulmia. Arkkitehtia-
han voi ja kannattaa käyttää myös silloin, kun toteu-
tusmuotona on talopaketti, jolloin omakotirakentaja
voi kilpailuttaa talotoimittajat suunnitelmillaan.
Tunnista asumisen viihtyisyystekijät!
Miksi toinen asunto tuntuu avaralta, ja toinen sa-
mankokoinen yhtä monta huonettakin sisältävä
asunto ei niinkään? Miten asunnon viihtyisyys teh-
dään? Ruotsalainen arkkitehti
Ola Nylander
tutki
väitöskirjassaan asuntoarkkitehtuurin ei-mitattavia
laatutekijöitä ja löysi seitsemän tekijää, jotka vaikut-
tavat viihtyisän asunnon syntyyn. Näitä ovat materi-
aalit ja detaljit, aksiaalisuus (akselin suuntaisuus, pit-
kittäisyys), tilojen sulkeutumisen tapa, liike ja liikku-
minen tilassa, tilalliset muodot, luonnonvalo ja tilo-
jen jäsentyminen.
Omakotitalon rakentaja toivoo valoisia ja avaria
tiloja, ja on usein hyvin kiinnostunut sisustusma-
teriaaleista. Aksiaalisuus tai mielenkiintoinen lii-
ke tiloissa eivät sisälly asiakkaan toivelistalle – eikä
tarvitsekaan. Taitava arkkitehti taas usein tekee in-
tuitiivisesti suunnitteluratkaisuja, joissa viihtyisyy-
den tekijät toteutuvat ihan luonnostaan. Parhaim-
millaan omakotitalon suunnittelija tiedostaa, mistä
viihtyisyys rakentuu, ja osaa selostaa sen asiakkaal-
leen. Tällöin taloa suunnitellaan ja rakennetaan yh-
teisillä periaatteilla.
Viihtyisän asunnon ei tarvitse olla suuren suuri:
hyvä omakotitalo on visuaalisesti väljä, mutta tilan-
käytöltään tehokas – neliöitään suurempi talo.
Tuo näkyville
arkkitehtuurin aineettomat arvot!
Onko omakotitalon arkkitehtuuriin panostaminen
vain oman asumisviihtyvyyden lisäämistä vai voisi-
ko se olla myös taloudellisesti järkevää? Arkkitehti
Janne Pihlajaniemi
havaitsi väitöstutkimuksessaan,
että asuntojen arkkitehtonisella laadulla on yhteys
asuntojen hintoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Hel-
singin kantakaupungin asuntoja käyttämällä tilasto-
matemaattista menetelmää, jonka avulla pystyttiin
kontrolloimaan muut hintaan vaikuttavat seikat, ku-
ten sijainti ja asunnon kunto. Vaikka hyvä arkkitehtuu-
ri on itseisarvo ja päämäärä jo sinänsä, kannattaa elä-
mänsä suurinta hankintaa tekevän omakotirakennut-
tajan varmasti pohdiskella, mihin panostaa ja missä
pihistää. Hyvä asuntosuunnittelu lisää asunnon arvoa.
Mitä arkkitehtuurin laatu sitten on? Pihlajanie-
men tutkimuksessa laatu määriteltiin arkkitehtien
ammattikunnan käsityksenä siitä, mikä on hyvää ark-
kitehtuuria. Se, että hyvästä arkkitehtuurista ollaan
todistetusti valmiita maksamaan enemmän, kertoo
siitä, että arkkitehtien ja asukkaiden näkemykset hy-
västä asuntoarkkitehtuurista ovat yhdensuuntaisia.
Omakotitalon rakennuttaja on asuntoarkkiteh-
tuurinsa laadunvalvojana vaikean tehtävän äärel-
lä. Pientalojen yleisen laadun arviointiin kehitetyt
mittarit voivat olla avuksi, mutta vain rajallisesti:
Sellaista apuvälinettä ei olekaan, joka täsmällises-
ti määrittäisi mikä on se jokin, joka tekee jostakin
asunnosta erityisen hyvän. Hyvä arkkitehtuuri on
osatekijöitään suurempaa.
■
Arkkitehdit SAFA
Riikka Kuittinen
,
Miia Mäkinen
ja
Virve Väisänen
. Luo arkkitehdit Oy.
Lukemista:
Nylander, Ola: Architecture of the Home, 2002 / Bostaden
som arkitektur, 1999.
Pihlajaniemi, Janne: Arkkitehtoninen laatu ja asuntojen
hinnat: empiirinen tutkimus Helsingin kantakaupungin
alueelta, 2014.
Pitkät sisänäkymät lisäävät
asunnon viihtyisyyttä.
Piirros: Luo arkkitehdit
