LiveLife42016B

Joulukuu 2016

LiveLife

imaltava lumi, raikas ilma

ja vapaapäivät. Hiihtolo-

ma tarjoaa kaikki ainekset

sielun ja ruumiin lepuut-

tamiseen. Matkaan ei kui-

tenkaan kannata lähteä

treenaamatta, varsinkaan

jos haluaa saada kaiken

hyvän irti päivistä rintees-

sä tai hiihtoladulla.

– Muuten väsymys ja lihassärky heikentävät koke-

musta, sanoo Eva Ruder Thorén.

Hän on Trysilguidenen toimitusjohtaja Norjan Trysil-

fjällenissä ja opettanut alppihiihtoa 1980-luvulta lähtien.

Hänen mukaansa hankilihasten vahvistamisella ja

kunnon kohotuksella ennen rinnelomaa voi saavuttaa

paljon hyvää.

– Hiihto sujuu paremmin ja loukkaantumisriski

pienenee, kun peruskunto on hyvä. Mitä väsyneemmät

lihakset ovat, sitä suurempi on onnettomuusriski.

Loukkaantumisia tapahtuu eniten iltapäivisin, kertoo

Eva Ruder Thorén.

Myös suomalainen hiihtäjälegenda ja kolminkertainen

olympiavoittaja Marja-Liisa Kirvesniemi painottaa, että

hyvä yleiskunto on hyvä alku onnistuneeseen hiihtokau-

teen. Hän suosittelee ulkoliikuntaa, vaikkapa sauvakäve-

lyä luonnossa, ennen varsinaisen hiihtokauden alkua.

– Kannattaa lähteä poluille ja metsiin, pois asfaltilta.

Luontoreittejä löytyy kaupungeistakin. Ainakin itselle-

ni luonnossa liikkuminen on samalla terapiaa ja nau-

tinto, hän sanoo.

MURTOMAAHIIHTO JA LASKETTELU

ovat täysin eri

urheilulajeja, mutta tasapaino ja vahva keskivartalo

ovat molemmissa tärkeitä. Murtomaahiihdossa harras-

tajilla on usein vaikeuksia ristikkäisessä painonsiirrossa,

kun painon pitäisi siirtyä sukselta toiselle.

Tasapainoa voi kehittää esimerkiksi juoksemalla

metsässä tai pururadalla tasaisen alustan sijaan ja teke-

mällä askelkyykkyjä. Kuntosalilla voi hyödyntää erilai-

sia hiihtolaitteita.

Marja-Liisa Kirvesniemi muistuttaa, että aikuisille-

kin on nykyisin tarjolla hiihtokouluja. Siellä voi käydä

opettelemassa hiihtotekniikkaa. Omin voimin hiihto-

tekniikkaa ja tasapainoa voi hioa parhaiten loivapiirtei-

sillä hiihtoreiteillä.

Eva Ruder Thorén vinkkaa vielä todella yksinkertai-

sesta tavasta harjoittaa tasapainoa: hän suosittelee

seisomaan yhdellä jalalla hampaita pestessä.

VAHVA KESKIVARTALO EI

ole ehkä ensimmäinen aja-

tus, joka tulee mieleen laskettelusta. Mutta monilta

väsyy lasketellessa selkä, mikä voi häiritä upeita päiviä

rinteessä.

– Ihminen laskettelee oikeasti enemmän keskivar-

talolla kuin jaloilla. Erittäin hyvistä laskettelijoista

tehdyt tutkimukset osoittavat, että heillä on todella

vahva keskivartalo eli vahva vatsa ja selkä. Laskettelua

hallitaan sieltä, sanoo Eva Ruder Thorén.

Marja-Liisa Kirvesniemi neuvoo aloittamaan maltil-

la, jotta kroppa ei menisi jumiin alkuinnostuksen myötä.

– Kannattaa lähteä pikku hiljaa liikenteeseen eikä

niin, että kun tulee lunta, ladulla viihdytään aamusta

iltaan, Marja-Liisa Kirvesniemi muistuttaa.

– Myös venyttely on hyvä pitää mielessä, ja joskus

hierojalla käyntikin on paikallaan.

EVA RUDER THORÉN

kertoo, että lasketteluun liittyvät

päävammat ovat vähentyneet, koska monet turistit

ovat alkaneet käyttää kypärää. Polvi- ja käsivammat

ovat yleisempiä.

–Törmäysonnettomuudet ovat pahimpia. Myös nii-

hin liittyy usein väsymys, mutta useimmiten ylimieli-

syys. Rinteessä 30–60-vuotiaat miehet, jotka voivat olla

hyvin treenattuja, mutta laskettelevat yli taitojensa, ovat

hengenvaarallisia. Paljon pahempia kuin vasta-alkajat.

Kuinka tärkeää lämmittely on ennen mäkeen tai

ladulle menoa?

– Tapaan sanoa, että tavallinen kuntoilija lämpenee

riittävästi, kun lähtee liikkeelle hieman rauhallisem-

min. Mutta tietysti, jos on reipas ja pistää verenkierron

liikkeelle ennen monoihin hyppäämistä, alku voi olla

vähemmän työlästä ja voi välttyä vammoilta, Eva

Ruder Thorén sanoo.

– Myös murtomaahiihdossa on tärkeää saada lihakset

ja nivelet lämpimiksi, mutta myös hengitystiet kannat-

taa huomioida. Kaula-alue on hyvä pitää suojattuna ja

muutenkin pukeutua fiksusti ja niin, että olo on muka-

va. Suojaa myös ranteet ja nilkat, ja käytä sopivaa

pipoa. Merkkivaatteita ei tarvita, mutta ei nyt ehkä

ihan farkuissakaan kannata lähteä ladulle, Marja-Liisa

Kirvesniemi naurahtaa.

Eva Ruder Thorén

Marja-Liisa

Kirvesniemi

MARJA-LIISA KIRVESNIEMENVINKIT

HIIHTOKAUTEEN

• Aloittelijan kannattaa hankkia sukset, joita ei tarvitse

voidella. Ne toimivat ihan hyvin harrastajalla, joka

harvoin lähtee ongelmakeleille hiihtämään.

• Aloittelijan kannattaa suosia perinteistä tyyliä. Toki

vapaata tyyliäkin voi kokeilla.

• Muista, että aikuisillekin on hiihtokouluja.

• Huolehdi sauvojen sopivasta pituudesta. Liian pitkät

sauvat kipeyttävät hartiat, ja liian lyhyet saavat ryhdin

romahtamaan.

• Pukeudu mukavasti ja suojaa kaula-alueesi, ranteesi ja

nilkkasi. Suosi kerrospukeutumista ja käytä sopivaa pipoa.

• Valmistaudu hiihtokauteen sauvakävelemällä luonnossa.

• Aloita maltilla.

• Muista juoda riittävästi. Vesikin riittää, mutta jos hikoilet

paljon, voit lisätä veteen hieman suolaa.