Korjausrakentaminen 2/2017

4 2

| KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

jälkeen esille tulleista virheistä ja vauri-

oista. Vai saadaanko pidennetyillä takuu-

ajoilla vain mielenrauha?

Toinen seuraus pidennyksistä Kiviojan

mukaan saattaa olla se, että tarjoajienmää-

rä vähenee vakuuslimitin tullessa esteek-

si. Näin etenkin pk-yrityksillä, kun takuu-

ajan kasvaessa päällekkäiset vakuudet ka-

saantuvat. Lisäksi kaikki rahoituslaitok-

set eivät anna pidennetylle takuuajalle va-

kuuksia lainkaan.

KOSTEUDENHALLINTAA YHTEISILLÄ

PANOKSILLA

Senaatissa allianssimallin pidennetyn ta-

kuun vaikutuksesta kustannuksiin ei ole

tietoa. Satsauksia kosteudenhallintaan, esi-

merkiksi rakennusten huputusta, on Jon-

ni Laitosta vaikea yhdistää varsinaisiin ta-

kuuajan kustannuksiin.

– Uskon että hyvä tapa kehittää raken-

tamisen laatua on limittää parasta saatavil-

la olevaa suunnittelun ja tuotannon osaa-

mista varhain ja systemaattisesti. Tulok-

sena ovat sopivimmat toteutusratkaisut,

joita täydentävät ammattitaitoinen työn-

johto ja valvonta. Kärkihankeallianssim-

me toimintavoissa ja takuuajattelussa py-

ritään juuri tähän.

Alliansseissa YSEllä ei ole roolia. Se-

naatin kärkihankkeissa YSE on suurel-

ta osin yliviivattu, mutta sen mukaisia ta-

kuuehtoja noudatetaan. Poikkeuksena on

viiden vuoden kosteustekninen takuu. Jos

rakenteisiin on jäänyt kosteutta, aiheutu-

vista korjauksista tutkimuksineen ja suun-

nitteluineen vastaavat tilaaja ja allianssi-

kumppani puoliksi.

– Periaatteena on, että kun suunnitte-

lusta on vastannut Senaatti ja rakenta-

misesta allianssikumppani, niin riitelyn

ja syyllisten etsimisen sijaan keskitytään

korjaamaan ongelma, Laitto selventää.

Salmikiven mukaan alliansseissa ta-

kuuajan ongelmaa ei urakoitsijoiden puo-

lelta ole. Muissa pidemmän takuuajan

hankinnoissa toimittajat ovat hyväksy-

neet vaatimuksen, kun heille on annettu

vastuu myös huollosta tuona aikana ja ol-

tu valmiita maksamaan valmiiksi kilpai-

lutettu huoltohinta.

– Kyllä omaan tuotteeseen pitää voida

luottaa oikein huollettuna vähintään viisi

vuotta, eikö totta? heittää Salmikivi haas-

teena alan toimijoille.

– Allianssimallin jälkivastuu on ohjannut kestäviin ratkaisuihin, Teppo Salmikivi toteaa.

PIDENNETTY TAKUU KILPAILUKEINOKSI?

Urakoitsijat suhtautuvat usein varauksel-

lisesti pidennettyihin takuisiin ja jälkivas-

tuisiin, mutta osa on alkanut tarjota tai

sopia niistä vapaaehtoisesti, osana omaa

palvelukonseptiaan.

SRV:n yksikönjohtaja

Antti Raunemaa

arvioi,

että kokonaisvaltaisia pidennettyjä takuita

vaaditaan rakennus- ja korjaushankkeissa

vielä melko harvoin, mutta allianssihankkei-

den ja nykyisten urakoiden myötä tilanne on

muuttumassa.

– Allianssihankkeissa sovitaan usein viiden

vuoden jälkivastuista. Perinteisemmissä-

kin hankkeissa takuuaikoja ollaan yleisesti

pidentämässä kohti viittä vuotta. Sen myötä

elinkaariajattelu on korostumassa materiaali-

ja laitehankinnoissa, hän sanoo.

Allianssimallin jälkivastuusta on saatu

SRV:llä jo jonkin verran kokemuksia. Raunemaa

ei ole kokenut siinä ongelmia, kunhan asiasta

on sovittu hyvissä ajoin ja sitä varten on varattu

tarpeellinen rahasumma. Yleisesti ottaen hän

toivoo kuitenkin pysyttävän YSEn mukaisissa

kahden vuoden takuissa.

– Jos yhdessä hankkeessa on takuuaikana

vuosi, toisessa 5 ja kolmannessa 10 vuotta,

ei kukaan pysy paperityössä saati käytännön

toteutuksessa kärryillä, hän sanoo.

Joillekin rakennusosille – kuten vesikatoille,

ikkunalaseille ja viime aikoina myös vesieristeil-

le sekä laatoituksille – on alettu tarjota yleisesti

pidennettyjä takuita. Esimerkiksi Consti tarjoaa

myös lasirakenteille 12 vuoden vuotamatto-

muustakuuta. Julkisivukorjauksiin tarjotaan 10

vuoden takuuta.

Elinkaarimallissa urakoitsija kantaa vastuun

toteutuksesta ja ylläpidosta usein yli 20 vuoden

ajan. Siltä osin elinkaarimallin voi sanoa YIT:n

Toimitilat -liiketoimintaryhmän johtaja

Kari

Alavillamon

mielestä mullistaneen koko

vastuuajattelun.

TALOYHTIÖKORJAUKSIIN

ELINKAARIAJATTELUA

YIT tuo korjausrakentamisen markkinoille

uudenlaisen tuotteen, sillä yhtiö julkisti

helmikuussa 2017 taloyhtiöiden korjauksiin

liittyvän viiden vuoden takuun. Se myönnetään

automaattisesti kaikissa taloyhtiökorjauksissa

– eli kyse ei ole lisäpalvelusta, vaan pidennetty

takuu sisältyy aina urakkahintaan.

– Haluamme omalta osaltamme edis-

tää hyvää laatua ja parantaa rakennusalan

julkisuuskuvaa. Näemme pidennetyn takuun

myös kilpailukeinona erottautua muista alan

toimijoista, Kari Alavillamo kertoo.

Takuu koskee normaalia rakentamista

taloyhtiökorjauksissa ja siihen liittyviä virheitä.

Muihin toteutuksiin ei ole tarkoitus tarjota

vastaavaa tuotetta.

– YIT on mukana myös ylläpidossa. Se näkyy

käytännössä proaktiivisuutena ja säännöllisinä

keskusteluina asiakkaiden kanssa. Tavoittee-

namme on varmistaa, että kiinteistöjä ylläpide-

tään asianmukaisesti ja laadukkaasti.

Kaisa Salminen

VA PA A E H T O I S E T TA K U U T