Korjausrakentaminen 2/2017

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

K O LUMN I

2/2017

RAKENNUSTIETO.FI

Rakennusala on startup-hautomo

OLEELLISTA ON

STARTUPEISSA

KUMULOITUVA

OSAAMINEN

Ennen vain perustettiin yrityksiä. Nyt pe-

rustetaan startup-yrityksiä. Tämä taika-

sana avaa Tekesin rahahanat ja antaa pää-

syn startup-yhteisöön, missä vietetään ai-

kaa hubeissa, järjestetään hackathoneja,

pitchataan ja muutenkin voimaannutaan

yhdessä.

Muistuu mieleen edellinen buumi

90-luvulla, jolloin perustettiin paljon uu-

sia yrityksiä. Tosin paljolti sen takia, kun

ei ollut muitakaan töitä tarjolla. Toisaal-

ta ensimmäinen it-buumi otti ensiaske-

leitaan ja tarjosi paljon mahdollisuuksia

– niillekin, jotka eivät halunneet mennä

Nokialle töihin.

Silloinen, varmaankin ensimmäinen

yrityshautomo perustettiin Otaniemen

lepikköön raivatulle hiekkakentälle. Se

muistutti ulkoisesti työmaaparakkia ja oli

sisältäkin enemmän perinteinen rivihau-

tatoimisto kuinmoderni co-creation-hubi.

Meininki oli monessa mielessä saman-

lainen kuin nyt; yrityksiä tuli jameni, kun

joko pantiin pillit pussiin tai siirryttiin

isompiin tiloihin. Silloin yritysten välinen

yhteydenpito kiteytyi vielä lähinnä ruo-

kalakäynteihin ja pikkujouluihin.

Kun nyt startupit väsäävät mobiiliapp-

likaatioita ja SOME-softiaan, 90-luvulla

monen yrityksen originaali idea oli tehdä

nettisivuja. Näitä tekijöitä tarvittiin, kun

firmat heräilivät internet-aikakauteen ja

HTML4 taipui moneen.

TEKNOLOGIAKYLÄ KESTI AIKAA

Joukossa oli myös muutamia rakennus-

alan yrittäjiä; intomielisiä bisneslupauk-

sia, joilla jäivät opinnot kesken ja muita

itsensä työllistäjiä. Siellä minäkin yritin

muiden joukossa, naapureina nettisivu-

ja väsääviä nörttejä, omaa tietä kulkevia

keksijöitä ja erilaisia härpäkkeitämaahan

tuovia kauppamiehiä.

Viereen alkoi kasvaa yhä uhkeam-

pia toimistohotelleja, kun IT-kupla kas-

voi ja imi uusia yrittäjiä. Epäilijät ihmet-

telivät jo silloin, että kuinka moni firma

voi pärjätä tekemällä kärpäsenkuvia kän-

nykkään. Moni menikin sittemmin nurin,

mutta ihmeen pitkään väliaikaisiksi tar-

koitetut Teknologiakylän parakit vastus-

tivat puskutraktoreita.

Nuo ajat tulevat mieleen, kun nyt start-

upeista uhotaan kansantalouden pelasta-

jaa. Kehityskulku on luultavasti saman-

tapainen; suurin osa häviää alkukiihdy-

tyksen jälkeen, joitakin tähtiä nousee ja

toivottavasti syntyymyös startup-vaiheen

kautta kannattavia, erikokoisia yrityksiä.

RAKENTAJILLA ON STARTUP-GEENI

On hyvä muistaa sitäkin, että rakennus-

ala on aina ollut startup-ala. Toiminnan

platformina ei tosin ole tietokone ja äly-

kännykkä, vaan pakettiauto ja peräkär-

ry. Myös näitä peruspuurtajia pitää kun-

nioittaa, koska he ovat kansantaloudelle

aivan yhtä tärkeitä ja yleensä toimivat il-

man mitään julkista tukea.

Esimerkiksi Consti on luotu yli 20

”startupista”, taustalla muutaman henki-

lön pystyyn laittamia yrityksiä. Niitä on

itsepäisesti ajettu läpi vaikeiden aikojen

ja kasvatettu riskejä liikaa miettimättä.

Se on tärkeä osa kasvuyrityksen DNA:ta.

Startup-huuma ei siis ole uusi, mutta

se on positiivinen ilmiö. Sen menestystä

ei voi mitata pelkästään pystyyn jäänei-

den yritystenmäärällä, vaan oleellista on

niissä kumuloituva osaaminen. Vaikka

hypetys aikanaan laskee, osaaminen on

käytettävissä kansakunnan eduksi niin

uusissa yrityksissä kuin vakiintuneem-

pien toimijoiden palkkalistoilla.

Juha Salminen

TkT, kehit ysjohtaja Consti Yhtiöt

Rakennusala on aina ollut startup-

ala. Toiminnan platformina ei tosin

ole tietokone ja älykännykkä,

vaan pakettiauto ja peräkärry.

Entiset startup-yrittäjät Risto Kivi ja Markku Kalevo pyörittävät nykyisin Constissa liki 90 miljoonan euron liike-

vaihtoa julkisivusaneerauksen puolella.