Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

yleensä on kuviossa mukana toteutuksesta vastaava

muutosagentti, puhuu suunnittelulupajärjestelmän

puolesta.

Ratkaisematta jäävät kuitenkin monet asiat kuten

valta ja vastuu kokonaisvaltaisuuden ja pitkäjäntei-

syyden hallinnasta tai jääviyden välttäminen. Sopi-

mus- tai kumppanuuskaavoitusta (PPP) on harjoitel-

tu jo 1980-luvulta alkaen, mutta kaikki toteutuneet ta-

paukset eivät kestä päivänvaloa.

Normeja purkamaan vai rikkomaan?

Tässä ajassa kaikki tuntuu olevan mahdollista. Tor-

neja voidaan sijoittaa maamerkeiksi korostamaan –

jokseenkin mitä tahansa. Rakennuksille voidaan an-

taa vapaata muotoa – kunhan se on juuri tätä aikaa.

Lähiömäisyys on kirosana lähiössäkin – esikaupun-

kien renessanssi on jo unohtunut. Urbaania kortteli-

kaupunkia rakennetaan – vaikka urbaaniudelle ei oli-

si edellytyksiä. Bulevardeja piirretään – ennen kuin

asumiskelpoisuudesta ja liikennejärjestelmän toimi-

vuudesta tiedetään. Ehkä sittenkin tarvitaan koko-

naisvaltaista ja -vastuullista kaupunkisuunnittelua?

Minkälaisen rakennuskaaren puitteissa, siitä tulisi

keskustella ilman ennakko-oletuksia.

Lopuksi sopii aprikoida, eivätkö normit ole tehty

pikemmin rikottaviksi kuin purettaviksi? Niistä poik-

keaminen kun vaatii rohkeutta, luovuutta ja motivaa-

tiota. Normivapaassa ympäristössä henkinen lais-

kuus ja moraalinen ylimielisyys viihtyvät.

■

Arkkitehti SAFA

Staffan Lodenius

Yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori.

Tampereen teknillinen yliopisto.

Kirjallisuutta:

1) Flyvbjerg, Bent, 2014. What You Should Know About

Megaprojects and Why: An Overview. Project Management

Journal Vol. 45:2.

2) Rajala, Pasi ja Siik, Kirsikka, Ramboll Finland Oy,

2014: Avoimen ja joustavan asemakaavan käytännöt

pilottikohteena Hiukkavaaran keskus. INURDECO-

kehittämishanke. Oulun kaupunkisuunnittelu, Sarja A 216

ISSN 0357-8194.

3) Staffans, Aija et al., 2015: Periaatekaavoitus ja

agenttipohjainen mallintaminen (PEKA). Yhteenveto

tutkimushankkeen tuloksista. Aalto-yliopisto 31.8.2015.

https://urbanmill.org/category/abe

, https://www.

academia.edu/17776246/Smart_City_Planning

Kuva 3:

Helsingin yleiskaavasta tuttu pikseli-ruudukko

soveltuu erinomaisesti paikkatietopohjaiseen monitorointiin,

analyysiin ja muuttujien yhteisvaikutusten arviointiin – se

on dynaamisen suunnittelun oiva työkalu; esimerkki Sipoon

Pohjois-Paippisten osayleiskaavan valmistelusta. Sen sijaan

esitystavan jäädyttäminen juridiseksi blueprint-kaavakartaksi

aiheuttaa helposti tulkinta- ja vuorovaikutusongelmia sekä

suunnitelman ennenaikaista vanhentumista.

Otaniemen ns. Kokokuvan avulla on ollut tarkoituksena visu-

alisoida ja koordinoida maankäyttöä ja rakentamista. Ha-

vainnollinenkaan tavanomainen mallinnus ei kuitenkaan ole

osoittautunut tehokkaaksi muutoksenhallintavälineeksi, niin

kauan kun se on irrallaan vallasta ja päätöksenteosta.

Kuva: A-Konsultit ja Tietoa Finland

Kuva: A-Konsultit