Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

Diplomityöni laskelmissa käyttämäni Talo 540. Piirrokset ovat mittakaavassa 1:250.

Piirrokset: Pekka Hänninen

pellettilämmitysvaihtoehdossa jopa enemmän. Sil-

ti ero on kurottavissa umpeen mm. materiaali- tai

energiamuotovalinnoilla.

Uusissa energiamääräyksissä tultaneen helpotta-

maan painovoimaisen ratkaisun toteuttamista. Tu-

loilma tulee suodattaa ulkoilman laadusta riippuen.

Tuloilman suodatus huonontaa painovoimaisen il-

manvaihdon toimintaa. Pitäisikö suodattamisen si-

jaan kiinnittää enemmän huomiota ulkoilman laa-

tuun, muun muussa lapset viettävät paljon aikaa ul-

kona myös taajamissa. Huomattava osa sisäilman

epäpuhtauksista on lisäksi peräisin rakenteista, huo-

nekaluista, tekstiileistä ja kodin tavaroista. Voisiko tu-

loilman mahdolliset epäpuhtaudet kompensoida ko-

din kemikaalivapailla materiaaleilla?

Energiatehokkuuden mukanaan tuomaa eriste-

kerrosten paksuuntumista on myös epäilty kosteus-

riskinä, kun rakenteiden läpi virtaava ”hukkalämpö”

ei enää kuivata rakenteita. Vanhimmissa jo 1990-lu-

vulla valmistuneissa matalaenergiataloissa ei koste-

usongelmia ole seurantatutkimuksissa havaittu.

Uusiutuvat lähienergiat

Uusiutuvien lähienergioiden hyödyntäminen vähen-

tää tuntuvasti ostoenergiankulutusta ja hiilidioksidi-

päästöjä. Diplomityöni uusiutuvia energiamuotoja

hyödyntävän version päästöt olivat 80 % pienemmät

kuin vastaavan sähkölämmitteisen vaihtoehdon. Tu-

levaisuudessa, kun verkkosähkön keskipäästöt pie-

nenevät, maalämpö on vähäpäästöisin päälämmi-

tysmuoto. Aurinkokeräin tuottaa helposti 10–30 %

kaikesta käytetystä energiasta, ja esimerkiksi 25 m

aurinkopaneeli leikkaa hiilidioksidipäästöjä 500 kg

vuodessa. Korjausrakentamisessa siirtyminen fossii-

lisista energiamuodosta uusiutuviin vähentää asu-

misen hiilijalanjälkeä kymmeniä prosentteja.

E-luvun laskennassa käytettävien energiamuoto-

jen kertoimien tarkoitus on ohjata vähähiilisempiin