Rakennettu Ympäristö 4/16
27
ratkaisuihin. Ne ovat kuitenkin poliittisia ja eivät suo-
raan korreloi energiamuotojen todellisten päästöjen
kanssa kuten taulukosta 1 ilmenee. Voisiko energian-
tuotannon hiilidioksidipäästöjen verotus olla parem-
pi keino ohjaamaan uusiutuviin?
Päärakenteiden hiilijalanjälki mukaan
normiohjaukseen
Päärakenteiden hiilijalanjälki tuottaa kertaluontoi-
sen hiilipiikin rakentamisen yhteydessä. Puuraken-
teisen Talo 540:n rakentamisvaiheen aiheuttama hii-
lipiikki on 30 % kivirakenteisen vaihtoehdon vastaa-
vasta. Perustukset ja maanvarainen alapohjalaatta
voivat aiheuttaa yli puolet puurunkoisen pientalon
päästöistä. Korjausrakentamisen hiilipiikki on vähäi-
nen, ja sinänsä energiatehokkaalta uudisrakennuk-
selta voi kulua vuosikymmeniä kuroa ero umpeen.
Päärakenteiden hiilijalanjälki on tulevaisuudessa
tulossa mukaan rakentamisen normiohjaukseen. Se
olisikin hyvä elementti, jolla voisi kompensoida esimer-
kiksi hieman ohuemmista vällyistä tai painovoimaises-
ta ilmanvaihdosta syntyvän lämpöhukan päästöjä.
Tilatehokkuudella suuri merkitys
Tilatehokkuus ja tilojen jousto asukkaiden elämän-
tilanteen mukaan lisäävät energiatehokkuutta – var-
sinkin asukaskohtaisessa tarkastelussa. Esimerkiksi
tyhjilleen jääneiden lastenhuoneiden lämmittämi-
nen aiheuttaa turhaa energiankulutusta ja päästö-
jä. Energiatehokkuudesta saatu hyöty menetetään
kun talot kasvavat. Asumisväljyys on tuplaantunut
1970-luvun alusta – onko asumisen laatu kasvanut
samassa suhteessa?
Tilatehokkuudessa näen loistavan mahdollisuu-
den vaihtoehtoiseen asumiseen: kodikkaasti pieneen
hirsitaloon asettuneen perheen päästöt ovat pienem-
mät kuin suuressa passiivitalossa väljästi elelevän pa-
riskunnan. Talon koko ja siitä saatava hyöty tulisi huo-
mioida vieläkin paremmin määräyksissä.
En väitä, että passiivitalo tai lähes nollaenergiara-
kentaminen olisivat huonoja vaihtoehtoja, mutta nii-
den rinnalla olisi mielestäni syytä säilyttää muitakin
vaihtoehtoja kuten painovoimaiseen ilmanvaihtoon
nojautuva luonnonmukainen rakentaminen. Enmyös-
kään asettaisi vastakkain kivi- ja puutaloa tai luomura-
kentamista ja passiivitalokonseptia. Eri ihmisille ja eri
tilanteisiin sopii erilaiset talot ja erilaiset ratkaisut.
Rakentamisen normiohjauksessa tulisi mielestäni
siirtyä elinkaaritarkasteluun, jossa huomioidaanmyös
käytetyt materiaalit sekä talosta saatava hyöty eli asu-
misen kohdalla asukasmäärä. Oleellista onmielestäni
lopputulos, asumisen pieni hiilijalanjälki. Keinot tä-
män saavuttamiseksi voisi kukin päättää itse.
■
Arkkitehti SAFA
Pekka Hänninen
.
Arkkitehtuuritoimisto IAH.
Kirjoittaja on ekologisesti kestävämpään
rakentamiseen erikoistunut kirjoittaja,
suunnittelija ja konsultti.
Energiamuoto
Nykyinen kerroin Ehdotettu uusi
kerroin
Keskimääräiset
päästöt tuotettua
kilovattituntia
kohden
Päästöihin
suhteutettu kerroin
Sähkö
1,7
1,2
210 CO
2-EKV
/ kWh
0,8
Kaukolämpö
0,7
0,5
180 CO
2-EKV
/ kWh
0,7
Fossiiliset polttoaineet
1
1
270 CO
2-EKV
/ kWh
1
Rakennuksessa
käytettävät uusiutuvat
polttoaineet
0,5
0,5
30 CO
2-EKV
/ kWh
0,1
Rakennuksissa käytettävät nykyiset energiamuotojen kertoimet nyt ja ehdotus tulevista sekä eri energiamuotojen päästöjen
keskiarvot tuotettua kilowattituntia kohden sekä kertoimet suhteutettuina päästöihin.
Tuloilmasuodatin Helsingin Suutarilassa vuoden käytön jälkeen.
Ehkä tarpeellista suodattaa, mutta miltä näyttävät ulkona
paljon aikaansa viettävien lasten keuhkot? Osa sisäilman
epäpuhtauksista tulee rakenteiden sekä tavaroittemme
materiaaleista. Olisiko suodattamisen sijaan parempi pyrkiä
parantamaan ulkoilman laatua esimerkiksi autoliikennettä
vähentämällä ja välttää sisätiloissa emissoivia materiaaleja?
Kuva: Pekka Hänninen