68 / 76
68
Rakennettu Ympäristö 3/16
Julkaisuja
Väitös antiikin Rooman
arkkitehtonisista mittasuhteista
Ympäristöministeriön yliarkkitehtina pitkän päivätyön tehnyt arkkitehti,
filosofian maisteri Marttiina Fränti-Pitkäranta ei malttanut heittäytyä
vapaalle eläkkeelle päästyään. Helmikuussa tänä vuonna tarkastettiin
hänen väitöskirjansa Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.
V
äitöskirja käsitteleemittayksiköitä, maa-alo-
jen mittoja ja arkkitehtonisia mittasuhteita
antiikin Roomassa. Vastaväittäjänä oli do-
sentti
Jorma Kaimio
, joka toimi myös väi-
töskirjan toisena esitarkastajana yhdessä professori
VilhelmHelanderin kanssa
.
Latinistina on Fränti-Pitkäranta tukeutunut la-
tinankielisiin teoksiin sekä kymmeniin kriittisiin
lähteisiin perustuviin tekstilainauksiin. Keskeises-
sä roolissa ovat väittelijän laatimat 40 tutkimusku-
vaa, jotka havainnollistavat selvityksiä. Tutkimusku-
vat perustuvat paikan päällä Pompejissa väittelijän
laatimaan
Marcus Lucretiuksen
atrium-talon poh-
japiirrokseen.
Ihminen lähes kaiken mittana
Roomalaiset olivat viehtyneitä mittoihin ja objektii-
visiin järjestelmiin, joita käytettiin Rooman jättimäi-
sen valtakunnan eri kolkissa yhdenmukaistamaan
kaupunkien, kylien ja teiden konstruointia. Ihmisen
mittoihin ja mittasuhdekaanoniin perustunut loogi-
nen järjestelmä loi pohjan lähes kaikelle inhimillisel-
le toiminnalle maanmittauksesta geometriaan, ark-
kitehtuurista rahajärjestelmään ja naapurioikeuksis-
ta kalenteriuudistukseen.
Marcus Vitruvius Pollion
kymmenosainen teos
De architectura libri decem
muodostaa tärkeän läh-
tökohdan Fränti-Pitkärannan kielellis-matemaatti-
selle tarkastelulle. Vitruvius tunnetaan paitsi venus-