Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

edelleen kehittämään koko maassa erilaisissa käy-

tännön tilanteissa. Kuntien hyvistä käytänteistä on-

kin jo tiedotettu ohjelman valmistelun aikana jär-

jestetyissä sidosryhmätilaisuuksissa. Esimerkik-

si Lohjalla, Espoossa, Jyväskylässä sekä Vantaalla ja

Järvenpäässä on toteutettu hyvällä menestyksellä

onnistuneita sisäilmakorjaushankkeita. Hyvissä käy-

tännön esimerkeissä varhainen puuttuminen ja si-

säilmaongelmien vakavasti ottaminen on säästänyt

aikaa, vaivaa ja rahaa kaikilta osapuolilta. Merkille-

pantavaa on myös toimiva moniammatillinen yhteis-

työ ja hyvä keskusteluyhteys eri osapuolien kesken.

Julkisten rakennusten hyvä sisäilma

osaksi kiinteistönhoitoa

Ohjelman aikana keskitytään myös rakentamiseen

sekä kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon liittyvien pro-

sessien vahvistamiseen. Julkisten rakennusten sisäil-

maongelmien ennaltaehkäisystä on muodostuttava

luonnollinen osa kiinteistönhoidon arkea, jossa on-

gelmiin puututaan aina ripeästi ratkaisuja etsien. Jul-

kisen rakennuskannan hallinnan tulee olla tarveläh-

töistä ja suunnitelmallista ja kunnilla on tässä suuri

rooli. Tilojen tehokas käyttö perustuu eri toimintojen

hyvään suunnitteluun ja optimointiin. Valveutuneet

kunnat ovat panostaneet pitkäntähtäimen strategis-

ten kiinteistö- ja toimitilaohjelmien laatimiseen, mut-

ta vielä on tarvetta lisäneuvonnalle ja -opastukselle.

Ohjelman yhtenä tavoitteena on myös vahvistaa

kuntien osaamista terveellisiin tiloihin tähtäävien

hankinta- ja omistuspalveluiden käytössä. Ohjel-

massa tarkastellaan parhaita keinoja kuntien han-

kintaosaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena on lisä-

tä tietoutta erilaisten hankinta- ja toteutusmuoto-

jen, kuten elinkaari- tai allianssimallien soveltuvuu-

desta esimerkiksi oppilaitos- tai terveydenhuollon

tilojen toteutukseen. Toimenpideohjelman valmis-

telun aikana on tunnistettu sisäilmaongelmista kär-

sivien kuntien taloudelliset paineet. Valtion rahoi-

tus kiinteistön omistajille ei kuitenkaan sisälly toi-

menpideohjelmaan, mutta ohjelman aikana selvi-

tetään kuntien käytössä olevia keinoja kiinteistön

kuntoa edistävien hankkeiden toteutukseen. Tämän

eteen tullaan tekemään yhteistyötä heti toimeen-

panokauden alusta alkaen.

Terveet tilat 2028 -ohjelman aikana jatketaan

myös Kosteus- ja hometalkoissa aloitettua raken-

nusterveyteen liittyvää koulutuksen kehittämistä

ja selvitetään vielä mahdollisia osaamispuutteita ja

kehitystarpeita eri ammattialoilla.

Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on sisäil-

masta oireita saavien auttaminen ja heidän määrän-

sä väheneminen. Tavoitteena on myös kuntien ra-

kennuskannan kunnon parantuminen viimeistään

vuoden 2028 loppuun mennessä. Sisäilmaongelmien

ratkaiseminen ja rakennuskannan tervehdyttäminen

edellyttävät määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn jat-

kamista niin rakentamisen ja kiinteistönpidon puo-

lella kuin myös sosiaali- ja terveydenhuollon puolel-

la. Ongelmien ennaltaehkäisyn tulee olla ennakoivaa,

selkeää ja systemaattista. Ter-

veet tilat 2028 -toimenpideoh-

jelman toivotaan tuovan pysy-

viä ratkaisuja.

■

Artikkeli perustuu Terveet tilat

2028 -toimenpideohjelman valmis-

telun tilanteeseen tammikuussa

2018. Terveet tilat 2028 -toimen-

pideohjelman toteutusta voi seurata

netissä

www.vnk.fi/terveet-tilat-2028

ja Twitterissä #terveettilat2028

Diplomi-insinööri

Katja Outinen

. Yli-insinööri.

Ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto.

Kuva: Teemu Hotti, valtioneuvoston kanslia

Kuva Niina Silvasti, ympärstöhallinnon kuvapankki