16 / 76
16
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
ilmalämmitystä, syntyi tarve järjestää erillinen il-
manvaihto.
Kivitalo muuttui
Kerrostalo 1800-luvun lopun Suomessa oli tiilimuu-
rirunkoinen ja puuvälipohjainen. Tätä taloa alkoivat
muuttaa betoni, talotekniikka ja rakennusbisnes. Talo
katosi runsaassa puolessa vuosisadassa. 1930-luvul-
la asemakaavan ehdoton rakennusalaviiva ajoi osal-
taan ohentamaan kerrostalon ulkoseinää lisähuo-
neistoalan saamiseksi. Rakentamiskustannusten mi-
nimointi söi ulkoseinää, kun runkoa kevennettiin ja
työvaltaisista rakenteista pyrittiin eroon. 1950-luku
separoi täysin ulkoseinärakenteen. Aluerakentami-
nen 1960- ja 70-luvuilla toi ulkoseinäksi ohuen ruutu-
elementin. Massiivisuus mureni lopullisesti. Hylättiin
vuosisatojen mittaisen kehityksen tulokset. Massiivi-
sen ulkoseinän tilalle tuli jatkuvasti kasvava villapatja.
Miksi on hylätty koeteltu talo?
Sisäilman laatua ei pystytä objektiivisesti mittaamaan. Massiivinen tiilimuuri
on osoittautunut ulkoseinänä toimivaksi rakenteeksi. Tästä huolimatta
ulkoseinä on muutettu eristepatjaksi ja koneen pitää vaihtaa jokaisen tilan
ilma kahden tunnin välein.
L
ämmitystekniikan ja ilmanvaihdon kehitys on
rakentamisen historian mielenkiintoisimpia
alueita. (Kuva 1) Nykytekniikan taustalla oleva
vuosisatojen kokeilu-, kehittely- ja tutkimus-
työ on unohdettu. Historia pitäisi kaivaa esiin opik-
si ja ohjeeksi, uuden kehittelyn pohjaksi. Kirjallisuu-
den tunteminen on tärkeää. Sieltä toimivaa raken-
nusta ei välttämättä tarvitse etsiä. Satakunta vuotta
sitten syntynyt massiivitiilirunkoinen kerrostalo pai-
novoimaisella ilmanvaihdolla ja vesikeskuslämmi-
tyksellä tarjoaa olemassa olevan ratkaisun.
Lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvää tutki-
mus kiihtyi 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa ja Yh-
dysvalloissa. (Kuva 2) Luotiin teoriapohjaa ja kehi-
teltiin järjestelmiä ja laitteistoja. Mielenkiinto koh-
distui etenkin ilmalämmitykseen, jossa toteutui
myös ilmanvaihto. Kun 1800-luvun jälkipuoliskol-
la höyry ja lämminvesilaitokset alkoivat syrjäyttää
ERKKI MÄKIÖ
Kuva 1. Lüneburgin raatihuone 1400-luvun loppu, raadin istun-
tosali.Lattiakanavassa ”jokaisen raatiherran istuimen edessä
metallikannella suljettava aukko”. Henkilökohtainen ilmaläm-
mitys. Tähän ei ole nykytekniikka vielä yltänyt. Kuva: Tekniikan
voittokulku, I osa, WSOY, Porvoo 1924. Lisäykset Erkki Mäkiö.
Kuva 2. Ilmanvaihtouuneja 1800-luvun puolivälistä, Douglas
Galton. Kuva: Eugène Peclet, Wärme und ihre Anwendung,
Leipzig 1862.