21 / 76
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
21
näin äärimmäisissä olosuhteissa, ISS on läpikotaisin
suunniteltu rakennus. Se on valmistettu poikkeuksel-
lisen tarkasti: osat on koottu puhdastilaolosuhteissa.
ISS on kuivaketjumallin mallioppilas.
ISS on myös energiatehokas. Ilmanvaihtojärjes-
telmä on paras mahdollinen, rakennusvaipan ilma-
tiiviys huippuluokkaa. Kaikki ISS:n energia tulee au-
ringosta, eli se käyttää ainoastaan uusiutuvia ener-
gialähteitä. Se on siis nollaenergiarakennus.
Entä käyttö ja kunnossapito? Parhaalla tolalla
nekin. ISS:llä on huolellisimmat mahdolliset käyt-
täjät. Sitä pidetään puhtaana. Valvonta ja seuruu on
jatkuvaa. Siispä kaikilla niillä mittareilla, millä ra-
kentamista nykyään mitataan, ISS on rakentamisen
huippusuoritus.
Onko se siis kestävä?
Ei. Ensinnäkään avaruusaseman kaltainen elinkaari-
rakennus ei ole kestävä. Sitä ei voi ylläpitää loputto-
masti.
Toiseksi tällainen rakennus ei kelpaa ihmisen
asumukseksi. ISS:n sisäilmaan on perehtynyt eten-
kin professori
Christine Moissl-Eichinger
, joka
tutkii avaruusasemien ja muiden ääriolosuhteiden
mikrobeja. Tutkimustulosten perusteella (esim.
Moissl-Eichinger et al. 2016) ihmiskehon toiminta
perustuu mikro-organismien vaihtoon. Tarjolla on
oltava monipuolisesti mikrobeja. Aggressiivisesti
eristetyssä ja puhdistetussa rakennuksessa pärjää-
vät kuitenkin vain aggressiivisimmat lajit. Ne eivät
tue ihmisen terveyttä, päinvastoin, ja ne voivat olla
ihmiselle vaarallisia myös välillisesti: esimerkik-
si ISS:n edeltäjässä MIRissä jäljelle jääneet mikro-
bit alkoivat tuhota aseman rakenteita ja laitteita. (S.
724.)
Rakentamista kontrolloitaessa tulisikin muistaa
se seikka, että kaikkialla, missä on ihmisiä, on myös
mikrobeja. Ihmisen omien solujen ja ihmisen sisäl-
lään kantamien mikrobien suhde on n. 1:1 (Sender
2016: 340). Tämänkään ohittaminen ei voi olla kes-
tävää.
Kuuleeko Maa?
Viime Rakennusfysiikkaseminaarissa esiteltiin Tam-
pereen teknillisen yliopiston tutkimus (Ruusala ja
Vinha 2017), jossa vertaillaan nykyrakennusten las-
kennallista ja toteutunutta energiankulutusta. Ver-
tailussa oli mukana yhteensä 20 koulu- ja päivä-
kotirakennusta, jotka olivat valmistuneet vuosina
2005–2014. Tutkimuskohteeksi koulut ja päiväkodit
valikoituivat, koska ne ovat merkittävä osa julkista
rakentamista.
Tulosten perusteella laskennallinen ja todelli-
nen energiankulutus eivät likimainkaan täsmää.
Toteutunut lämpöenergiankulutus osoittautui kes-
kimäärin 47,9 % suuremmaksi kuin simuloitu kulu-
tus ja 49,4 % suuremmaksi kuin kuukausitason me-
netelmällä laskettu kulutus. Toteutunut sähköener-
giankulutus oli puolestaan keskimäärin 28,4 % suu-
rempi kuin simuloitu kulutus ja 23,5 % suurempi
kuin kuukausitason menetelmällä laskettu kulutus.
Tuloksia voisi joku ehkä epäillä, sillä koulujen
Kuva: Andrey Armyagov/NASA/123RF