Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

nustyypistä riippuen 10–20 % muuta vaatimustasoa

lievempi.

Parantaako lievempi energiatehokkuusvaatimus

nyt siis hirsi- ja clt-runkoisten rakennusten kilpailu-

kykyä? Vain siinä tapauksessa, että rakennus suun-

nitellaan täyttämään vaatimukset rimaa hipoen, ja

muita rakennuksia korkeampi E-luku sallii jonkin

kustannusvaikutuksiltaan merkittävän yksinker-

taistuksen ulkoseinärakenteessa tai talotekniikassa.

Jokainen puurakentamisesta innostunut raken-

nuttaja on jo tähän mennessä ehtinyt toteuttaa en-

simmäisen clt-talonsa, ja tietää hyvin, ettei seuraava

clt-kohde enää saa osakseen vastaavaa medianäky-

vyyttä. Ensimmäiset kohteet ovat myös osoittaneet

clt-rungon verrattain kalliiksi runkovaihtoehdoksi.

Useissa maissa on jo aiemmin havaittu, että clt-run-

ko on varteenotettava vaihtoehto rankarakenteelle

vasta korkeissa kerrostaloissa, joissa massiivisuu-

den palo- ja äänitekniset hyödyt tulevat tarpeeseen.

Helsingissä Kuninkaantammen alueella toteutettu

vertailu osoittaa, että clt-runko häviää hintakilpai-

lun betonin kanssa asuinkerrostaloissa.

Pientalon rungoksi 180 mm:n clt-levy on tar-

peettoman järeä ja kallis. Dimensio on yli kaksi ker-

taa sen, mikä riittää tyypillisesti kaksikerroksisen ri-

vitalon kantavaan clt-runkoon.

Clt-rakentajien on löydettävä ratkaisuja kehittä-

mällä aito kilpailukyky, joka ei perustu suuremman

energiankulutuksen sallimiseen. Jos puukerrosta-

lolle sallitaan korkeampi vuotuinen energianku-

lutus, materiaalivalinnoilla aikaansaadut ilmasto-

hyödytkin menetetään.

Clt-rakennuksia toteutetaan nyt myös yksiainei-

sina massiivipuurakenteina. Ulkoseinä muodos-

tuu näissä rakennuksissa siis ainoastaan clt-levystä,

jonka dimensio on 240–300 mm. U-arvon ja E-luvun

vaatimustasojen lievennykset helpottavat näiden

rakenteiden toteutusta. Kun tämä yhdistetään pai-

novoimaisen ilmanvaihdon vapauttamiseen läm-

mön talteenottovaatimuksesta, rakennusluvan saa-

minen

low tech

-ekotaloille on todella tehty aiem-

paa helpommaksi.

Tiekartta, vyö ja henkselit

Ympäristöministeriön vuonna 2017 julkistama tie-

kartta maalaa eteemme jo seuraavan uudistuksen:

rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset halu-

taan säädösohjauksen piiriin 2020-luvulla. Tiekartan

on laatinut ympäristöministeriön toimeksiannosta

yritys, jonka liiketoimintaa on rakennusten hiilija-

lanjäljen laskeminen. Ennalta-arvattavasti tiekartta

ehdottaa, että kaikissa rakennushankkeissa vaadit-

taisiin jatkossa hiilijalanjälkilaskentaa.

Eurooppalaisten standardien mukainen raken-

nuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskeminen on

perusteltu tapa sekä materiaalien että energiankäy-

tön ilmastovaikutuksen tarkasteluun yhteismitalli-

sesti. Ja jos energiatehokkuuden säädösohjauksen

keskeisin tavoite on ollut ilmastonmuutoksen hil-

litseminen, myös asetettavien vaatimusten tulisi

perustua ilmastovaikutusten arviointiin. Toki hiili-

jalanjälkitarkastelussakin on puutteensa: esimer-

kiksi ydinvoimasähkö johtaa suotuisaan päästöker-

toimeen, eivätkä sen ympäristöriskit muutu nume-

roiksi.

Eri paikkakuntien kaukolämpölaitosten erilai-

set polttoaineet ja niiden ilmastovaikutukset eivät

ilmene E-luvussa, mutta vaikuttavat suuresti raken-

nuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen. Kun Imatran

kaukolämmössä korvattiin vuonna 2016 maakaasu

biolämpökeskuksella, CO

e-päästöt vähenivät ker-

taheitolla kaikissa kaukolämpöön liitetyissä raken-

nuksissa enemmän kuin millään saneerausavus-

tuksella tai korjausdirektiivillä voitaisiin saada ai-

kaiseksi.

Se mikä on ilmastolle hyväksi, voi olla rakenta-

misen vähimmäisvaatimuksia asetettaessa ongel-

ma. Saako vähäpäästöiseen kaukolämpöverkkoon

jatkossa rakentaa halvemman talon kuin päästöin-

tensiiviseen kaukolämpöverkkoon? Entä jos raken-

tamisen jälkeen polttoainetta vaihdetaan, kuten

Imatralla?

Tällä hetkellä energiatehokkuusohjauksessa on

käytössä kaksinkertainen ohjaus, vyö ja henkse-

lit, kun rakennuksen energiatehokkuudelle asete-

taan vaatimuksia sekä lämpöhäviön tasauslasken-

nan että kokonaisenergiatarkastelun avulla. Myös

rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljessä energian-

kulutus on keskeisin osatekijä. Mikäli energiatehok-

kuusvaatimuksia ei pureta hiilijalanjälkiohjauksen

myötä, käytössä on 2020-luvulla jo kolmas housun-

kannatin hoitamassa samaa tehtävää.

Päällekkäiset energiatehokkuuden ohjausmeka-

nismit ja niiden jatkuva muuttaminen tuntuvat tar-

peettomilta etenkin siitä syystä, että uudisrakenta-

misen energiatehokkuusvaatimusten hienosäätä-

misellä on varsin olematon ilmastovaikutus. Vaa-

timustaso on jo varsin korkealla, rakennuskannan

uusiutuminen on hidasta, ja nykyiset ohjausmeka-

nismit eivät tunnu purevan sähkönkulutuksen jat-

kuvaan kasvuun rakennuskannassa. Toivottavasti

vanhoja ohjausrakenteita voidaan purkaa samalla,

kun uusia, vaikuttavuudeltaan parempia ohjauskei-

noja otetaan käyttöön.

■

Arkkitehti SAFA

Kimmo Lylykangas

Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy.