10 / 76
10
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
on joka tapauksessa edellytys uusiutuvan energian
yleistymiselle. Aurinkopaneeli-investointia ei tehdä
rakennusluvan saamiseksi muutoin kuin siinä tapa-
uksessa, että taloudellinen kannattavuus on jo ole-
massa.
Ympäristöministeriö tavoitteli säädösuudis-
tuksen valmisteluprosessissa aidosti rakennusalan
kuulemista. Moniäänisen kentän kuuleminen tuo
ristiriitaista palautetta; se tarkoittaa pahimmillaan
uudistusten linjakkuudesta tinkimistä ja parhaim-
millaan moniarvoisuuden tukemista. Prosessin tu-
loksena energiatehokkuutta koskeva uusi asetus
ymmärtää niin rakenteellisen energiatehokkuuden
kuin painovoimaisen ilmanvaihdonkin ystäviä.
Direktiivin kunnianhimoista määritelmää vas-
ten suomalaisuudistus vaikuttaa maltillisuudes-
saan melkein uhmakkaalta. Muutosten varovaisuus
muuttuu kuitenkin ymmärrettäväksi, kun uudistus-
ta tarkastellaan osana energiatehokkuuden säädös-
ohjauksen kehitystä Suomessa. Energiatehokkuutta
koskevia säädöksiä on uudistettu tämän tästä mui-
hin säädöksiin verrattuna. Siirtyminen kokonais-
energiatarkasteluun vuonna 2012 oli merkittävä ra-
kenteellinen uudistus. Sitä ennen vuoden 2010 uu-
distus oli jo kiristänyt olennaisesti rakennusosa-
kohtaisia lämmöneristysvaatimuksia. Seuraava iso
uudistus häämöttää jo edessä: hiljattain valmistu-
nut tiekartta esittää siirtymistä 2020-luvulla raken-
nuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen perustuvaan
ohjaukseen, jossa myös rakennusmateriaalien val-
mistuksen ilmastovaikutus tulisi esille.
Ohjaaminen nettonollaenergiarakentamisen
suuntaan olisi edellyttänyt sitä, että kotimaiset
energiamarkkinat ja erityisesti sähköverkko olisivat
seuranneet mukana, ja uusiutuvan energian hajau-
tetulle tuotannolle olisi viritetty uusia tukimekanis-
meja. Tällaisesta kehityksestä ei ollut eikä ole merk-
kejä, eivätkä nämä muutokset edes kuulu rakennus-
alan tai ympäristöministeriön päätösvaltaan.
Energiamuotojen kertoimia koskevan valtioneu-
voston asetuksen muutokselle on kuitenkin vaikea
nähdä hyviä perusteluja. Kertoimien muuttamiselle
Uusiutuva energiatehokkuuden
säädösohjaus
Säädösuudistus on pistänyt rakennusalan jälleen koulun penkille. Samalla
kun Suomi totuttelee uusiin nollaenergiasäädöksiin, ympäristöministeriö
kaavailee rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen perustuvan ohjauksen
käyttöönottoa ensi vuosikymmenellä.
S
uomalaiset ovat vuosisatojen kuluessa tot-
tuneet saamaan mahtikäskyjä paikallista ra-
kentamista huonosti tuntevalta keskushal-
linnolta. Aluksi käskyjä tuli Tukholmasta,
1800-luvulla Pietarista ja nyt 2000-luvulla Brysselistä.
Olisi kiinnostavaa tietää, osallistuiko yksikään
suomalaismeppi päätöksentekoon siinä vaiheessa,
kun Euroopan komissio ja parlamentti muotoilivat
energiatehokkuusdirektiivin tavoitteeksi ”lähes nol-
laenergiarakentamisen”. Varmuudella osaan sanoa,
että nollaenergiarakentamisen käsite oli direktiivin
valmistelun aikoihin huonosti tunnettu. Vaikka ra-
kentaminen on luonteeltaan paikallista toimintaa,
eurooppalaisen päätöksenteon aktiivinen seuraa-
minen ja siihen vaikuttaminen on välttämätöntä
koko kotimaiselle rakennussektorille.
Ei läheskään nolla
”Lähes nollaenergiarakennuksessa” erittäin vähäi-
nen energiankulutus katetaan suureksi osaksi uu-
siutuvalla energialla. EU-jäsenmaat ovat nyt tehneet
omia tulkintojaan lähes nollaenergiarakentamisesta
omista lähtökohdistaan.
Suomalainen tulkinta ei ota direktiivin avain-
määritelmää kovin tosissaan. Ensi katsomalta voi-
maan astunut E-lukuvaatimusten kiristys näyttää
suurelta, mutta on huomattava, että myös energia-
muotojen kertoimia koskevaa valtioneuvoston ase-
tusta on muutettu. Manööveri saa vaatimustasojen
kiristyksen näyttämään todellista suuremmalta.
Toimisto-, opetus- ja liikerakennusten E-luku-
vaatimus on kertoimien muutokset huomioiden-
kin nyt aiempaa selvästi tiukempi. Energiankulutus
ei kuitenkaan muodostu näissäkään rakennuksis-
sa ”erittäin vähäiseksi”, eikä sitä kateta uusiutuval-
la energialla yhtään sen enempää kuin viime vuon-
nakaan.
Uusi asetus ei tue aurinko- tai tuulienergian
käyttöä, vaan näiltä osin säädösohjaus säilyy ennal-
laan. Kannustinta uusiutuvan energian käyttämi-
seen ei siis tästä saatu, mutta ilman taloudellisia tu-
kitoimia toteutuva markkinaehtoinen kannattavuus
KIMMO LYLYKANGAS