Rakennettu Ympäristö 1/2017

Rakennettu Ympäristö 1/17

tä kartalle merkittiin yli 900.

Tämän jälkeen tehtiin kaikille avoin kysely, jolla

haluttiin selvittää yleiskaava-alueen tärkeitä reitte-

jä, miten niitä käytetään sekä missä liikkuminen on

sujuvaa ja missä turvatonta. Lisäksi pyydettiin piir-

tämään uusia reittejä ja antamaan kehitysideoita.

Vastaajat merkitsivät kartalle yli 2 200 reittiä ja noin

150 kehitysideaa.

Kyselyiden laatiminen oli Seija Lonkan mielestä

helppoa ja nopeaa. Haastavampaa oli aktivoida es-

poolaisia vastaamaan kyselyyn.

Miten saada nuoret mukaan?

Sekä Maptionnaire että Harava tarjoavat perusanaly-

sointityökalut esimerkiksi vastaajaprofiilin tutkimi-

seen ja sen korrelointiin vastausten kanssa. Helsingin

yleiskaavakyselyssä yliedustettuina olivat 30–39-vuo-

tiaat sekä lievästi yliedustettuina itäisen kantakau-

pungin asukkaat. Ruuhkavuosia elävien pienten las-

ten vanhempien on helpompaa vastata asukaskyse-

lyyn tietokoneelta kuin lähteä työpäivän päätteeksi

kaupungintalolle. Ikäjakauma tasapainottaa siis hy-

vin asukastilaisuuksien ikäjakaumaa lukuun otta-

matta aivan nuoria. Alle 20-vuotiaita oli vastaajissa

erittäin vähän.

Kun Espoossa selvitettiin karttatyökalulla en-

simmäisen kerran espoolaisten asumistoiveita koko

Espoon alueella, vastaajien ikä ei poikennut mer-

kittävästi perinteisistä kuulemistilaisuuksista. Yli-

edustettuina olivat 45–64-vuotiaat ja aliedustettuina

18–24-vuotiaat. Vastaajat edustivat kuitenkin hyvin

Espoon asujaimistoa koulutuksensa, asumismuo-

tonsa ja muiden taustatietojen puolesta.

Espoossa on kokeiltu myös oppitunnilla tehtyä

kyselyä Espoonlahden koulujen 5. ja 9. luokkalaisil-

le. Kyselyyn saatiin yli 6 000 karttamerkintää. ”Op-

pilaat arvostivat, että myös lapsilta ja nuorilta kysy-

tään mielipiteitä asuinpaikasta”, kertoo erikoissuun-

nittelija

Pihla Sillanpää

. Yleiskaavayksikön lisäksi

vuoden 2016 lopussa kerättyjä vastauksia aiotaan

hyödyntää ainakin asemakaavayksikössä, kaupun-

kitekniikan keskuksessa ja Espoonlahden hyvin-

vointityöryhmässä.

Kokemuksellinen tieto muiden paikkatietojen

joukkoon

Vastaajien ikähaitarin leventämisen ja tulosten visu-

alisoinnin lisäksi karttakyselyn ehdottomia etuja on

mahdollisuus viedä vastaukset kaupungin omaan

paikkatieto-ohjelmistoon, jossa niitä voidaan tarkas-

tella suunnittelun lähtöaineistona samoin kuin kaik-

kea muutakin paikkatietoa. Tässä auttaa luonnolli-

sesti suunnittelijoiden ja paikkatietoasiantuntijoiden

sujuva yhteistyö.

Lahdessa on kerätty myös päiväkoti-ikäisten las-

ten kokemuksia ja mielipiteitä asuinympäristöstä.

Kaikki päiväkotien käyttämät lähiluontoalueet ja

reitit niille on merkitty kartalle Maptionnaire-ky-

selyllä, ja tieto on viety paikkatietojärjestelmään.

Kun esimerkiksi reitti päiväkodista lähiluontoon on

paikkatietojärjestelmässä, se osataan ottaa huomi-

oon päiväkodin ja lähiluonnon väliin jäävän alueen

suunnittelussa.

”Kokemusperäistä tietoa saatetaan vähätellä,

mutta karttakyselyllä otos saadaan yksittäisiä mie-

lipiteitä suuremmaksi ja tietoja voidaan tarkastel-

la muiden paikkatietojen rinnalla. Asukkaiden ko-

kemusperäinen tieto on val-

tava resurssi meille suunnit-

telijoille”, korostaa Lahden

yleiskaava-arkkitehti

Johan-

na Palomäki

■

Valtiotieteen maisteri

Katri Isotalo

Toimittaja. Viestintä Isotalo Oy.

Kuvankaappauksessa tarkastellaan Rakokiven liikekeskuksen kyselyyn saamiamme vastauksia. Lämpökartassa näkyvät paikat,

joita vastaajat halusivat kohennettavan.