Table of Contents Table of Contents
Previous Page  25 / 34 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 25 / 34 Next Page
Page Background

Helmikuu 2017

|

 LiveLife

|

25

UUSI KANSAINVÄLINEN

tutkimus, johon koottiin tietoa

kaikkiaan 174 kontrollitutkimuksesta, osoittaa, että mei-

dän tulisi liikkua paljon aiemmin luultua enemmän.

Tutkimuksessa, joka julkaistiin British Medical Journa-

lissa, tarkasteltiin kaikkia fyysisen aktiviteetin muotoja ja

sitä, kuinka aktiivisuus vaikuttaa erilaisiin tavallisiin sai-

rauksiin. Tulosten mukaan parhaat terveysvaikutukset

saavutetaan, kun liikutaan kokonaiset 17 tuntia viikossa.

Mutta älä säikähdä. Kaikki liikkumisen muodot laske-

taan – aina imuroinnista ja ruuanlaitosta kävelyyn ja

kuntosalitreeniin.

– Tämä tarkoittaa siis kahta tuntia viittätoista minuut-

tia päivässä. Minusta se ei kuulosta kovinkaan paljolta,

sanoo dosentti Örjan Ekblom Ruotsin voimistelu- ja

urheilukorkeakoulusta.

Uuden tutkimuksen yllättävimpiin tuloksiin kuuluu se,

että kuntoilun positiiviset vaikutukset kasvavat liikunnan

määrän kasvun myötä, ja tämä pätee viikoittaiseen 17

tunnin reippaaseen kävelyyn asti. Se vastaa noin kahdek-

saa tuntia hölkkää viikossa. Määrä on 5-6 kertaa suurem-

pi kuin WHO:n eli Maailman terveysjärjestön suositus,

jonka mukaan 150 minuuttia reipasta kävelyä viikossa

riittää pienentämään diabeteksen, sydänkohtauksen ja

aivoverenkiertohäiriöiden riskiä noin 25 prosentilla.

EKBLOMIN MUKAAN

itsearviointeihin perustuviin tut-

kimuksiin kannattaa kuitenkin suhtautua hieman varo-

vaisesti.

– Ihmiset ovat yleensä huonoja tekemään itse arvioi-

ta omasta aktiivisuustasostaan. Passiivisten joukosta

löytyy ihmisiä, jotka ovat aktiivisempia kuin mitä he

itse luulevatkaan, sillä heille voi kertyä paljon arkilii-

kuntaa. Toisaalta aktiivisten joukosta löytyy paljon

niitä, jotka yliarvoivat liikkumisensa ja aktiivisuutensa.

NYT KAIVATAAN

lisää tutkimuksia muun muassa

siitä, kuinka intensiivisesti ja kuinka pitkiä aikoja

kerrallaan tulisi kuntoilla, ja minkälainen liikunta olisi

hyödyllisintä.

– Meidän on tehtävä tutkimuksia, joissa voidaan mitata

tarkemmin, miten ihmiset liikkuvat. Sen olemme jo

pitkään ymmärtäneet, että suositusten mukainen

150 minuuttia liikuntaa viikossa on liian vähän, sanoo

Örjan Ekblom.

Liikunta

Näin saavutat suositellun päivittäisen

aktiivisuustason:

Kävele portaita 5-10 minuuttia.

Imuroi ja siivoa 15 minuuttia.

Leiki lasten kanssa 20 minuuttia.

Kävele reippaasti 25 minuuttia

(esimerkiksi työmatkat).

Hölkkää kevyesti 20 minuuttia.

Terveysvinkkejä toimistyötyöläiselle:

Liiku 5 minuuttia joka tunti.

Kävele aina portaat.

Kävele, kun puhut puhelimessa.

Korota työtasoasi ja työskentele seisten.

Hyödynnä lounastaukosi kuntoiluun.

Pyöräile töihin jos mahdollista, tai

hyppää bussista pois pari pysäkkiä

aiemmin

Kuinka paljon liikuntaa

tarvitsemme?

Tiedämme, että istuminen uhkaa terveyttä. Mutta paljonko meidän pitäisi liikkua

hyötyäksemme liikunnan terveysvaikutuksista parhaiten? Uuden tutkimuksen

mukaan jopa 17 tuntia viikossa - myös imurointi lasketaan aktiivisuudeksi!

TEKSTI

SOFIA ZETTERMAN

KUVA

SHUTTERSTOCK

– Aikuisille suositellaan nykyisin 30 minuuttia liikuntaa

päivässä, mutta silloin ei yleensä puhuta mitään paikallaan

istumisesta tai kestävyyslajien ja voimatreenin eroista. Toden-

näköisesti meidän täytyy joka tapauksessa nostaa

liikuntasuositukset 45 minuuttiin päivässä.

HYVÄ UUTINEN

on se, että heti, kun lopettaa

paikallaan istumisen ja aloittaa ihan minkä

tahansa fyysisen aktiivisuuden, hyötyy

selkeistä positiivisista terveysvaiku-

tuksista.

– Tässä voimme nähdä suurimmat

vaikutukset. Terveysongelmista

kärsivien henkilöiden kohdalla lii-

kunta voi palauttaa heikentynyttä

toimintakykyä ja vaikuttaa posi-

tiivisesti esimerkiksi uneen, oppi-

miskykyyn, muistiin, aineenvaih-

duntaan, sydän- ja verenkierto-

elimistöön sekä mahdollisesti myös

masennustaipumukseen. Liikuntamää-

rän voimakas kasvattaminen jo ennes-

tään aktiivisilla henkilöillä ei sen sijaan

valitettavasti takaa ”superterveyttä”,

painottaa Örjan Ekblom.