

1 0
| KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
Kimmo Tiilikainen
K
iinteistö- ja rakentamisalan digitali-
saatiota on vauhdittanut viime vuo-
det Kira-digi-projekti, jonka vetäjä
Teemu Lehtinen
totesi Korjausra-
kentaminen-lehdelle, että rakennusala on
tiedon virtauksessa vielä kehityspolkunsa
alkuvaiheessa.
Nyt olisi Lehtisen mielestä tärkeää lait-
taa kuntien ja valtion rekisterit kuntoon ja
aineistojen rajapintoja tulisi kehittää. Li-
säksi tarvittaisiin selvät pelisäännöt, ku-
ka niitä ylläpitää.
– Tietoaineistot eivät ole helposti saa-
vutettavissa julkisella eivätkä yksityisellä
sektorilla. Ei oikein ymmärretä, miksi pi-
täisi ryhtyä avaamaan kaikkea rakennet-
tuun ympäristöön liittyvää tietoa. Se on
kuitenkin edellytys sille, että tietoa voisi
laajamittaisesti hyödyntää sovelluksissa,
hän totesi.
Hyvänä asiana hänmainitsi ASREKin,
joka vie asunto-osakerekisterikentän digi-
talisaatiota eteenpäin. Koko toimialaa aja-
tellen kehitteillä on Tilaajavastuuvetoinen
Platform of trust -alusta, mihin kuka ta-
hansa voisi helposti liittyä ja tarjota oman
tietonsa muiden hyödynnettäväksi sovi-
tuilla pelisäännöillä – tai tehdä jopa bis-
nestä tällä tiedolla. Rasti-hanke pyrkii puo-
lestaan kehittämään ja selkeyttämään alan
standardointia.
Älyä kaivataan rakentamiseen
Älykkäästä rakentamisesta ei voida puhua ennen kuin kiinteistödata on saatu standardoituun ja avoimeen muo-
toon. Yksi suurimmista haasteista on ymmärtää muutoksen nopeus. Näin arvioitiin Helsingissä kansainvälises-
sä WDBE 2018 -tapahtumassa (World Summit on Digital Built Environment) syyskuussa.
D
igitalisaatiota pidetään yhtenä suu-
rimmista yhteiskunnallisista muu-
toksista. Asunto-, energia- ja ympä-
ristöministeri
Kimmo Tiilikainen
kuitenkin arvioi puheessaan, että raken-
nussektori ja laajemmin rakennettu ym-
päristö ovat jääneet jälkeen tästä kehityk-
sestä.
– Vaikka kaupungit ovat investoineet
avoimeen tiedonhallintaan, ei voida pu-
hua älykkäästä rakentamisesta, ennen
kuin kiinteistödata on saatu standardoi-
tuun muotoon ja perustuu suurelta osin
avoimeen formaattiin. Myös maankäytön
päätöksiin liittyvä tieto on saatava digitaa-
liseen muotoon, hän sanoi.
Yksityisen sektorin velvollisuus on Tii-
likaisenmukaan tuottaa ja siirtää tietoa lä-
pi koko ketjun, aina rakennuksen suunnit-
telusta ylläpitoon, rakennuksen purkami-
seen jamateriaalin uudelleen käyttöön asti.
Tulevaisuuden ennustamista hän pi-
ti vaikeana, mutta esitti toiveen tarkasta
kuvasta digitaalisesta ympäröivästä to-
dellisuudesta, käytännössä digitaalises-
ta kaksosesta.
– Tämä visio on kunnianhimoinen ja
saattaa monessa suhteessa kuulostaa uto-
pialta. Mutta monilla aloilla digitaalisuus
on jo arkipäivää, miksei se voisi olla sitä
rakennetussa ympäristössä, hän kysyi.
K
orjausrakentaminen-lehti sai tilai-
suuden haastatella myös Norjasta
kotoisin olevaa
Kjetil Toningia
,
joka johtaa Euroopan rakennus-
alan yrityksiä edustavaa FIECiä (European
Construction Industry Federation). Toning
muistutti tietoturvan riskeistä, mutta nä-
ki digitalisaation vaikutukset kiinteistö- ja
rakennusalaan kaiken kaikkiaan positiivi-
sena. Hän tiivisti ne seuraavasti:
1. Yksi suurimmista haasteista on muu-
tosvauhti; meidän on vaikea ymmärtää,
miten nopeasti meidän onmuututtava ja
kuinka paljon prosessit nopeutuvat. Toi-
saalta voimme houkutella nuoria ihmisiä
tekemällä alaa kiinnostavammaksi, tuotta-
vammaksi ja kustannustehokkaammaksi.
2.On puhuttu, että digitalisaatio vie raken-
nusteollisuuden työpaikat, mutta luulen,
että tarvitsemme jatkossa saman verran
ihmisiä kuin ennenkin, mutta erilaisiin
tehtäviin.
3. Tuottavuus ja kustannustehokkuus pa-
ranevat, etenkin ylläpidossa, koska tuote
voidaan tehdä kerralla oikein niin uudis-
kuin korjausrakentamisessakin.
4.Tietoa jaetaan enemmän ja vuorovaiku-
tus hankkeen osapuolten välillä paranee.
Suurin hyöty ei tule teknologiasta, vaan
digitalisaatio on avain parempaan yhteis-
työhön.
TEKSTI: KAISA SALMINEN KUVAT: RIL
WD B E 2 0 1 8
Teemu Lehtinen
Kjetil Toning