1/2026 Paperinen Vankkuri-Uutiset jäi historiaan ESMY Matkamessuilla VANKKURI-UUTISET EKAANARI MATKUEVIESTI
1 / 2026 2 SF-CARAVAN ESPOO R.Y. www.sfcespoo.net Facebook: SF-Caravan Espoo Ry HALLITUS 2023–2024 Puheenjohtaja Kimmo Ruoho Varapuheenjohtaja Olli Rosquist Sihteeri Kari Sipiläinen Kalustonhoitaja Olli Rosquist Hallituksen jäsen Juha Rakkola Jussi Railakari Heikki Kansanaho Pekka Hiekkalinna Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@sfcespoo.net Ämmäsmäen sähköpostiosoite ammasmaki@sfcespoo.net ja puhelinnumero 050-371 0006, johon soitot vain Ämmäsmäkeä koskevissa asioissa. PANKKI: Nordea IBAN FI37 1419 3000 0602 74 YHDISTYKSEN OSOITE Ämmäsmäentie 3, 02820 Espoo SF-CARAVAN VANTAA RY www.sfc-vantaa.fi Heinäjoentie 146, 12350 Turkhauta HALLITUS 2025–2026 hallituksen yhteinen osoite, hallitus@sfc-vantaa.fi Kari Koskinen 0400 424 869 puheenjohtaja@sfc-vantaa.fi Jan Merinen varapuheenjohtaja@sfc-vantaa.fi Ville Österlund sihteeri@sfc-vantaa.fi Mari Muinonen jasenkirjuri@sfc-vantaa.fi Sanna Nevala rahastonhoitaja@sfc-vantaa.fi Matti Räty hallitus@sfc-vantaa.fi Tuula Lahdenperä hallitus@sfc-vantaa.fi TOIMITSIJAT JA TOIMIKUNNAT: Aluetoimikunta ja jäsentarvikkeet Jani Kalliaisenaho, pehtoori@sfc-vantaa.fi Internet Ville Österlund, Heli Pirttiniemi, internet@sfc-vantaa.fi Lehtitoimikunta Martti Jarva, martti.jarva@welho.com Kari Koskinen, koskinenvaunussa@gmail.com PR henkilo Matti Räty, 0400 408 850, markkinointi@sfcvantaa.fi Some Mari Muinonen, some@sfc-vantaa.fi Jani Kallaisenaho, some@sfc-vantaa.fi PANKKI: DanskeBank IBAN FI80 8013 0710 1767 18 Y-TUNNUS 1003808-8 YHDISTYKSEN ALUE: Vantaan Talli, Heinäjoentie 146, 12350 Turkhauta, puh. 010 581 8670 SF-CARAVAN HELSINKI RY www.sf-caravanhelsinki.fi e-mail: Toimisto@sf-caravanhelsinki.fi Facebook: SFC-Helsinki HALLITUS 2026 puhelin Puheenjohtaja Saarikoski Kim 050 438 5133 kim.saarikoski@welho.com Varapuheenjohtaja Kangas Pekka 040 707 1720 pekka.kangas@gmail.com Sihteeri / Tiedottaja Ylikorpi Armi armi.ylikorpi@gmail.com Jäsenet En Anne 0400 427 413 Kettunen Ari 050 352 5392 kettunen62@gmail.com Kuoppala Annukka 0400 728 422 akuoppala@gmail.com Rahikainen Veijo 050 553 8400 veijo.rahikainen@gmail.com Tuira Susan 045 161 2112 susan.tuira@gmail.com Wolff Göran 0400 312 271 Muut toimihenkilöt Jäsenvastaava / Ylikorpi Armi Talousvastaava / armi.ylikorpi@gmail.com Somevastaava Kotisivujen ylläpitäjä Kangas Pekka 040 707 1720 pekka.kangas@gmail.com Matkailuvastaava Seppä Jussi 040 356 5510 jussi.m.seppa@gmail.com Tietosuojavastaava / Saarikoski Kim 050 438 5133 Somevastaava kim.saarikoski@welho.com Toimintatoimikunnan pj/ Aho Timo 044 238 1810 Kalustovastaava/ timo.aho@gmail.com Ajotaitovastaava Tekninen ryhmä Lindholm Dag 0400 433 131 dag.lindholm@pp.inet.fi Wolff Göran 0400 312 271 Jäsenetualueen yhdyshenkilö Kultahiekka Rahikainen Veijo 050 553 8400 veijo.rahikainen@gmail.com YHDISTYKSEN TOIMISTO Intiankatu 31 C, 00560 Helsinki PANKKI: Nordea IBAN FI28 1015 3000 0967 22 Y-TUNNUS: 1033963-0 Lehti ei vastaa lehden sivuille kirjoittavien kolumnistien, kirjeenvaihtajien ja avustajien vapaasti ilmaistuista mielipiteistä. Artikkeleissa mainitut yhteys-, ym. tiedot on tarkistettu huolella, mutta emme takaa niiden virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muuttaa tai lyhentää tekstiä.
1 / 2026 3 Sisältö KANSAINVÄLINEN LEIRINTÄKORTTI CCI Kansainvälisellä leirintäkortilla (CCI) saat alennusta yli 2900 leirintäalueelta 40 Euroopan maassa. Useat leirintäalueet edellyttävät matkustajalta jonkinlaista leirintäkorttia. Leirintäkortilla saa yleensä alennusta leirinnästä ja kortin voi jättää pantiksi passin tai henkilökortin sijaan. Kortti voidaan kirjoitta SF-Caravan ry:n jäsenelle. Kortissa on henkilötietojen (nimi, osoite, syntymäaika ja -paikka) lisäksi passin tai henkilökortin numero, kortin myöntämispäivä ja myöntämispaikka/viranomainen. Kortti on voimassa 12 kuukautta kirjoittamiskuukaudesta ja sen hinta on 10 euroa. HUOM! Mikäli passi on vähemmän aikaa voimassa kuin vuoden kortin tilaamisesta, kortti kirjoitetaan sille ajalle, kun passi on voimassa. Kansainvälisen leirintäkortin voit tilata karavaanarit.fi -sivuston verkkokaupasta https:// www.karavaanarit.fi/kauppa/ tai puhelimitse SF-Caravan ry:n toimistolta puh. 03 615 311. Kortin toimitusaika on noin 2 viikkoa. Voit tilata sähköisen kansainvälisen leirintäkortin eli e-CCI -kortin tavallisen muovikortin sijaan. Kortti toimitetaan ilmoittamaasi sähköpostiin. Kortilla on 2–3 päivän toimitusaika. Perinteisen kortin hintaan lisätään toimituskulut. HUOM! Korttia ei toimiteta ulkomaille. 6 Puheenjohtajien terveiset 10 Yhteinen itsenäisyyspäivän vietto ja puurojuhla tallilla 6.12.2025 12 Uusivuosi vaihtui Vantaan Tallilla 14 Paperinen Vankkuri-Uutiset jäi historiaan 18 SF-Caravan Länsi-Pohja Ry Mellajärven esittäytyminen 19 ESMY Matkamessuilla 22 Syksyllä aurinkoon 28 Kuulumisia Helsingin yhdistyksestä 30 Lasten oma sivu 32 Treffi- ja tapahtumakalenteri JULKAISIJAT 2026 Ekaanari SF-Caravan Espoo ry 50. vuosikerta ISSN 0780-7015 Vankkuri-Uutiset SF-Caravan Helsinki ry 50. vuosikerta ISSN 0787-8044 Matkueviesti SF-Caravan Vantaa ry 50. vuosikerta ISSN 07783-1641 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT SF-Caravan Helsinki ry Intiankatu 31 C 00560 HELSINKI Toimisto@sf-caravanhelsinki.fi PÄÄTOIMITTAJA Kim Saarikoski, puhelin 0504385133, kim.saarikoski@welho.com ILMOITUSMYYJÄ Timo Aho, puhelin 044 2381810, timo.aho@gmail.com TOIMITUSKUNTA Martti Jarva, Ari Kettunen, Kari Koskinen, Veijo Rahikainen, Olli Rosquist, Kimmo Ruoho, Armi Ylikorpi TILAUKSET JA YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET SF-Caravan Helsinki ry, Intiankatu 31 C, 00560 Helsinki, toimisto@sf-caravanhelsinki.fi TAITTO: PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Kannen kuva: Messilä, Armi Ylikorpi TIEDOKSI! Digilehti mahdollistaa sen, että klikkaamalla linkkiä pääset linkitetylle nettisivulle ja Facebookiin. Klikkaamalla mainosta, pääset mainostajan nettisivulle. Seuraava numero ilmestyy viikolla 23/2026 12 19 14 18
1 / 2026 4 AJO-OHJE VANTAAN TALLILLE: Tieltä nro 3 (HKI–HLINNA) Tervakosken kohdalta Ryttylän ohi Turkhautaan, josta Turkhaudantietä (Jokimaa) n. 100 m ja vasemmalle Heinäjoentietä (Vantaan Talli). LAHTI–FORSSA tieltä tullessa Janakkalan suuntaan Turkhautaan. Loppu samoin kuin edellä. Vantaan Talli Heinäjoentie 146, 12350 Turkhauta puh: 010 581 8670 Vantaan Tallin hinnasto Vuorokausimaksu jäsenille 20,00 € (Ei sisällä sähkön käyttöä) Vuorokausimaksu ei jäsenille 26,00€ (Ei sisällä sähkön käyttöä) Mittarisähkö / kWh 0,50 € Ilman mittaria / vrk 1.9. – 31.5. 10,00 € Ilman mittaria / vrk 1.6. – 31.8. 5,00 € Kuukausimaksu 100,00 € Vuosipaikka sis. isäntävelvoitteen 500,00 € Kuukausi- ja vuosipaikan maksujen edellytyksenä on asennettu kWh-mittari. Vaunun säilytys säilytysalueella / vuosi 150,00 € Vaunun säilytys säilytysalueella / kk 20,00 € Pesukone / kerta 3,00 € Kuivausrumpu / kerta 2,00 € 11 kg kaasupullon vaihto 28,00 € Hintojen muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alueella ei saa ladata sähköautoja ilman, että asiasta on sovittu etukäteen. MITEN YHDISTYSTEMME JÄSENEKSI? Luettavanasi on pääkaupunkiseudun yhdistysten yhteinen jäsenlehti. Mikäli koet toimintamme kiinnostavaksi ja haluat liittyä jonkin yhdistyksemme jäseneksi ja olet jo SF-Caravan ry:n jäsen, voit hoitaa liittymisen ottamalla yhteyttä liiton jäsenrekisteriin pitäjään jasenrekisteri@karavaanarit.fi. Jäsenyydeksi voi valita lisäjäsenyyden nykyisen jäsenyhdistyksen lisäksi tai vaihtoehtoisesti voit erota toisesta yhdistyksestä ja liittyä johonkin tätä lehteä julkaisevista yhdistyksistä. Mikäli et vielä ole SF-Caravan ry:n jäsen, voit hoitaa liittymisen edellä mainitun jäsenrekisterin kautta (jasenrekisteri@karavaanarit.fi tai http://www.karavaanarit.fi/jasenyys/liity-jaseneksi/). Muista merkitä / mainita liittyessäsi oikea yhdistysnumero (Espoo 001, Helsinki 003, Vantaa 023), muussa tapauksessa sinut ohjataan osoitteesi mukaan lähimmän jäsenyhdistyksen jäseneksi. Liiton perimä jäsenmaksuosuus on vuodessa 32 €, johon lisätään valitsemasi jäsenyhdistyksen osuus 14 €–25 €. SF-Caravan Vantaa Ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään 25.4.2026 klo 14:00 Vantaan Tallilla Heinäjoentie 146, 12350 Turkhauta Jäsenkorttien tarkastus ja kahvitarjoilu alkaa klo 13:30 Kokouksessa käsitellään sääntöjen sille määräämät asiat, mm. puheenjohtajan valinta. Tervetuloa! Hallitus KOKOUSKUTSU
1 / 2026 5 SF-CARAVAN Espoo ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään 16.5.2026 klo 15.00 alkaen Ämmäsmäessä, Ämmäsmäentie 3, Espoo Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen sille määräämät asiat. Jäsenkorttien tarkastus alkaa kello 14.30. Tervetuloa! SF-Caravan Espoo ry hallitus KOKOUSKUTSU SF-CARAVAN HELSINKI ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään 20.5.2026 kello 18.00 Helsinki Caravan Oy:n tiloissa, osoitteessa Mestarintie 2, 01730 Vantaa. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 8 § määräämät asiat. Jäsenkorttien tarkastus alkaa klo 17.30. Pullakahvit tarjotaan ennen kokousta. Tervetuloa! SF-Caravan Helsinki ry:n hallitus KOKOUSKUTSU 10-VUOTIS PILKKITREFFIT MESSILÄSSÄ 27.2.–1.3.2026 Tervetuloa mukaan Helsingin yhdistyksen pilkkikisaan 28.2.2026 Messilään. Ilmoittautuminen kilpailuun on 28.2.2026 klo 9.30 Messilän ravintolan takaterassilla. Kilpailu alkaa klo 10.00 ja päättyy klo 14.00. Osallistumismaksu on aikuisilta 2 €/ henkilö, lapset maksutta. Liikkuva kahvitarjoilu säävarauksella. Camping Messilän viikonlopun pakettihinta pilkkitreffeille 27.2.–1.3.2026 saapuville on 50 €/vaunu- tai autokunta, sisältää matkailuajoneuvopaikan sähköllä ja saunan yleisillä vuoroilla. Lauantain ja sunnuntain lounasbuffetin saa hintaan 10 €/ henkilö. Mainitse alueelle saapuessasi osallistuvasi SF-C Helsingin pilkkikisoihin. Treffien ohjelma nähtävissä lähempänä ajankohtana yhdistyksen kotisivuilta www.sf-caravanhelsinki.fi ja Facebook-sivulta SFC Helsinki. Järjestää: SF-Caravan Helsinki ry Tervetuloa! Järjestää: SF-Caravan Helsinki ry Helsingin yhdistyksen toimistolla järjestetään 23.3.2026 klo 18.00 MATKAILUILTA, jonka aiheena ovat Saksassa kesä-heinäkuussa järjestettävä FICC Rally ja heinäkuussa Tanskassa järjestettävät Pohjoismaiset Karavaanipäivät. Saksan FICC Rallyn leiripäällikkö Kirsi Ekström kertoo Rallysta ja vastaa kysymyksiin. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Toimiston osoite on Intiankatu 31 C, 00560 Helsinki.
1 / 2026 6 Talvisin terveisin SF-Caravan Espoo Ry Kimmo Ruoho Puheenjohtaja Joka puolella uutisista saa lukea, miten huonosti taloudella menee ja miten kaikki kallistuu. Tältä osin meidän yhdistyksemme menee vastavirtaan: tulemme esittämään vuosikokoukselle, että meidän jäsenmaksuamme alennetaan. Ämmäsmäen osaltakin meillä oli hyvin outo vuosi. Yleensä syksystä joku irtisanoo paikkansa, mutta tänä vuonna ei kukaan irtisanonut. Ja meillä oli hyvin pitkä jono ihmisiä jonossa Ämmäsmäkeen, joten päädyimme optimoimaan Ämmäsmäen paikkoja. Saimme sinne hieman lisää paikkoja ja jonoa tyhjemmäksi. Silti tarvitsemme isomman alueen. Hyvin moni myös kyselee, saako Ämmäsmäkeen jäädä yhdeksi yöksi. Selkeästi olisi pk-seudulla kysyntää jonkin asteen matkaparkille, ja näköjään se ei haittaa mitään, vaikka vieressä olisikin kaatopaikka. Harmi vaan, kun Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit eivät oikein näe tuollaiselle mitään tarvetta. No Helsingillä on kyllä Rastila, mutta kovasti sitäkin ollaan aina häätämässä jonnekin kauemmas. Matkaparkki pk-seudulle voisi silti olla kova sana. Puheenjohtajien terveiset Iloisia uutisia Hyvää alkanutta vuotta! Tämä on Vankkuri-Uutisten ensimmäinen digitaalinen numero. Olemme aiemminkin julkaisseet lehteä kotisivuillamme, mutta myös paperisena, joka jää nyt historiaan. Emme ole vielä ottaneet käyttöön kaikkia digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia, sillä haluamme tutustua tähän mediaan kaikessa rauhassa. Sinänsä olisimme halunneet jatkaa paperilehteä, mutta taloudelliset syyt pakottivat meidät tähän ratkaisuun. Tokihan säästämme myös luonnonvaroja, vaikkakaan emme liene olleet paperinkäytössä niitä suurimpia syyllisiä. Alkava vuosi on muutenkin ollut varsin vilkas: osallistuimme matkamessuille ESMY:n osaston puitteissa. Vielä emme tiedä, jatkuuko tämä toiminta ja missä muodossa. Asioiden sulattelu vaatii jonkin verran pohdiskelua. Saimme kuitenkin asiakkailta toivomuksia, ja ketteränä toimijana päätimme järjestää muutamia ehdotettuja tapahtumia jo tänä keväänä. Tällainen on esimerkiksi matkailuvälineen lämmittimiä ja muuta tekniikkaa koskeva keskustelutilaisuus. Kaikkea muutakin mukavaa on tiedossa – seuratkaa ilmoitteluamme somessa ja nettisivuillamme. Tätä kirjoitettaessa talvi on toden teolla tullut tänne eteläänkin. Luvattuja hirmupakkasia ei ole näkynyt, ainakaan toistaiseksi. Nyt onkin hyvä hetki pudistella koit villatakeista ja pukeutua lämpimästi. Helmikuussa on mahtavat ulkoilusäät, joten Tarvajärven sanoin: ylös, ulos ja lenkille. Jopa minunkaltaiseni sohvapotaatin kannattaa noudattaa tuota ohjetta. SF-Caravan Helsinki ry Kim Saarikoski puheenjohtaja ps. Helmikuun lopussa yhdistys järjestää perinteiset Pilkkitreffit Messilässä. Perinteiset, koska Pilkit ovat kymmenennet. Tulkaa mukaan, vaikka ei pilkkiminen jäällä kiinnostaisikaan.
1 / 2026 7 Hyvä Vantaan Caravanyhdistyksen lehden lukija! Yhdistyksemme 50-juhlavuosi on takana, ja uusi vuosikymmen on avautunut tulevassa historiikissamme. Toivottavasti olet mukanamme tekemässä tätä meidän tulevaa historiaa. Tammikuussa oli Helsingin Matka- ja Caravanmessut, joihin yhdistyksemme osallistui ESMY:n osastolla. Tämä oli hieno kokemus, jonka toivottavasti tulemme uusimaan. Osastomme oli matkailumessujen puolella, joten saimme paljon näkyvyyttä myös ”karavaanariperheen” ulkopuolella. Tapahtumasta on oma kirjoitus ja valokuvia tässä lehdessä. Parhaillaan tätä kirjoittaessani talvi näyttää vielä voimiaan, pitäen yllä kovia pakkasia ja välillä pyryttäen lunta. Karavaanarit ovat kuitenkin sinut luonnon kanssa ja tietävät, että kaikki on kiinni vain varusteista. Karvalakki päähän, töppöset jalkaan ja eteenpäin lumessa, sanoi jo mummokin. Tämä Karavaanarien henkinen perusajatus mielessä huomaamme pian ajatuksiemme kulkevan kohti tulevan kauden matkoja. Olipa matkasi sitten viikonloppureissu sukuloimaan tai pidempi RoadTrip kaukaisempia kohteita tutkimaan, niin se vaatii ennakkosuunnittelua. Kevät on myös erinomainen aika tarkastaa oma kalusto ja tehdä tarvittavat huollot. Muistatko korjata sen, mikä ei toiminut viime reissulla? Turvallisuus ja toimivuus ovat kaiken A ja O, kun lähdemme tien päälle. Kun olet matkalla, muista hyödyntää liiton sopimia jäsenetuja. Pitkä luettelo eduista löytyy liiton sivuilta: www.karavaanarit.fi/ jasenyys/jasenedut. Syksyllä kävin Hyvinkäällä ostamassa tarvikkeita Suomen suurimmasta caravanliikkeestä. Tuolloin ihmettelin, kun esillä oli vain muutama asuntovaunu ja piha oli täynnä matkailuautoja. Onko tämä nyt seurausta matkailuautojen käyttövoimaveron korotuksesta, että liike on yrityssaneerauksessa ja varasto on täynnä myytävää, mutta kauppa ei käy? Toivottavasti tämä trendi ei näy leirintäalueilla. Viime vuosi toi yhdistyksellemme monia hienoja kokemuksia ja onnistumisia. Yhdessä järjestetyt tapahtumat vahvistivat yhteishenkeämme ja toivat uusia kavereita. Kiitän teitä kaikkia aktiivisuudestanne ja intohimostanne tätä meidän harrastustamme kohtaan. Tulevana kesänä haluamme jatkaa tällä samalla linjalla, ja siksi Vantaan Tallin Aluetoimikunta on suunnitellut monipuolisen tapahtumakalenterin. Tämä löytyy netistä osoitteesta: www. sfc-vantaa.fi/tapahtumat/ Seuraa tapahtumiamme, jotta et jää hauskanpidosta paitsi. Toivotan vielä kaikille lukijoille upeita kevättalven päiviä ja unohtumattomia matkoja. Näemme varmaan pian yhdistyksemme tapahtumissa Vantaan Tallilla, sillä yhteisöllisyys on voimavaramme ja se tekee tästä harrastuksestamme antoisaa. Aurinkoista matkailukautta ja turvallisia kilometrejä! SF-Caravan Vantaa ry Kari Koskinen puheenjohtaja OLETKO ALLE 40-VUOTIAS? Jos olet syntynyt 1985 tai sen jälkeen, saat Vantaan Tallilla ensimmäisen kuukausi- tai vuosipaikan puoleen hintaan. Etu on parhaimmillaan 600 €. Voit ensin tutustua alueeseen vuorokausimaksuilla, jonka jälkeen sinulla on kerran mahdollisuus käyttää alennus. Kampanja on voimassa 1.9.2025–31.5.2026
1 / 2026 8 Yhdistyksemme ajotaidosta vastaavat henkilöt ovat käytettävissä AJOHARJOITTELUTAPAHTUMASSA 18.–19.4.2026 klo 10.00–15.00 Helsinki Caravan Oy:n naapurissa, Mestarintie 2, Keimolanportti Harjoittelu tapahtuu tarkoitusta varten merkityllä, suljetulla radalla omalla henkilöautolla ja yhdistyksen paikalle hankkimalla matkailuvaunulla. Yhdistys on hankkinut paikalle myös matkailuauton. Yhdistyksen ajotaidosta vastaavat henkilöt ovat paikalla opastamassa yhdistelmän käsittelyssä sekä vastaamassa kysymyksiisi. Paikalla on mahdollista suorittaa myös ajotaitomerkkejä sekä yhdistelmällä että matkailuautolla. Yhdistelmällä harjoittelemaan ja merkkiä suorittamaan tulevia muistutetaan siitä, että omat vetopeilit tulee olla mukana. Harjoitteluradan suorittaneiden kesken arvotaan lahjakortti. Helsinki Caravan Oy:n näyttelyssä esitellään mm. kevään 2026 mallistoa. OPI KÄSITTELEMÄÄN YHDISTELMÄÄSI PAREMMIN! järjestää: SF-Caravan Helsinki ry Askarruttaako matkailuajoneuvosi laitteiden käyttö? Mietitkö, mitä olisi hyvä tietää? Helsingin yhdistyksen toimistolla järjestetään 25.3.2026 klo 18.00 MATKAILUAJONEUVON LAITTEIDEN KÄYTTÖINFO Olemme saaneet K&K Kivinen Oy:n edustajat paikalle vastaamaan kysymyksiimme. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Toimiston osoite on Intiankatu 31 C, 00560 Helsinki. Tervetuloa! Järjestää: SF-Caravan Helsinki ry RETROWAPPU 30.4.–3.5.2026 VANTAAN TALLILLA Retrodisko perjantaina 1960-,1970- ja 1980-luvun teeman mukaan. Lauantaina vietetään iltaa wanhan jukeboksin levyjä kuunnellen ja tanssien. Tervetuloa paikalle retrovaunulla, retroautolla tai vaikka muullakin ajoneuvolla. Pukeudutaan teeman mukaan ja pidetään yhdessä hauska Wappu! Tarjoamme simaa ja munkit. Treffimaksu 20 euroa + vuorokausimaksu ja sähkö hinnaston mukaan.
1 / 2026 9 TERVETULOA Äitienpäiväkahveille Helsingin yhdistyksen toimistolle 5.5.2026 klo 15.00–19.00 välisenä aikana. Järjestää: SF-Caravan Helsinki ry HENKILÖKOHTAISET PETANQUE-KILPAILUT Vantaan Tallilla 13.6.2026 klo 9.30 Kilpailu avoin kaikille SF-Caravan jäsenille. Osallistumismaksu 5 € / henkilö. Leiripäällikkö ja kisatuomari: Martti Jarva 040 591 3824 / martti.jarva@welho.com www.sfc-vantaa.fi SF-Caravan Espoo ry järjestää Ämmäsmäessä Avoimet ovet-päivän 16.5.2026 kello 12.00–15.00. Tapahtuma on avoin kaikille. Päivän aikana voi tulla tutustumaan Espoon yhdistyksen karavaaniparkkiin, yhdistyksen hallitukseen ja sen toimintaan. Nähtävänä on myös Espoon yhdistyksen Adria-asuntovaunu. Paikalla on sammutinhuolto, missä voit tarkastuttaa sammuttimesi tai ostaa sammuttimen ajoneuvoosi, ajoneuvovaaka, jolla voit mitata ajoneuvosi/vaunusi tarkan painon sekä kompura, jolla voit täyttää ajoneuvosi renkaat. Paikalla on myös katsastusmies, jolta voi kysellä matkailuajoneuvojen katsastukseen liittyvistä asioista. Lisäksi paikan päällä on esillä itse tehty älyjärjestelmä matkailuajoneuvoon ja tämän tekijä, miltä voi kysellä lisätietoja. Tarjolla grillimakkaraa ja mehua/kahvia. Tapahtuma on ilmainen tarjoiluineen. Tapahtuman jälkeen kello 15.00 Ämmäsmäessä pidetään Espoon yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Ämmäsmäen karavaaniparkin osoite on Ämmäsmäentie 3, Espoo. Google mapsilla löytää nimellä SF-Caravan Espoo. Tervetuloa SF-Caravan Espoo ry hallitus
1 / 2026 10 Vantaan Tallilla vietettiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 perinteistä puurojuhlaa. Emännät olivat keittäneet maukkaan riisipuuron ja asianmukaiset lisukkeet. Jälkiruokana oli joulutorttuja ja muita leivonnaisia sekä kahvit ja mehut. Ruokailun jälkeen esiintyi Tallin pojista koottu lauluporukka. He esittivät sodan ja sen jälkeisen ajan suosituimpia musiikkikappaleita kuten esim. Iso-Iita, Eldankajärven jää ja Veteraanin Iltahuuto. Lauluporukka oli pukeutunut armeijan vaatteisiin tilaisuuden mukaan. Esitys kesti noin tunnin ja oli mielestäni hieno ja sopi tilaisuuteen. Tallin pojissa lauloivat Kari Koskinen, Harri Hartikainen, Jorma Venemies ja Antti Asikainen. Ohjelman oli koonnut esilaulajana toiminut Kalevi Eskelinen. Tallin poikien esittelyn hoiti Virva Toiviainen. YHTEINEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTO JA PUUROJUHLA TALLILLA 6.12.2025 Lauluesityksen jälkeen puheenjohtaja Kari Koskinen piti pienen puheen, jossa hän ilmoitti yhdistyksen hallituksen tehneen päätöksen ehdottaa seuraavassa vuosikokouksessa Martti Jarvalle kunniajäsenyyttä, perusteluna Vantaan yhdistyksen jäsenenä tehty pitkäaikainen työ yhdistyksen hyväksi. Hänestä tulee kunniajäsen numero 2. “Kun kuulin asiasta, niin kyllä tuli niin puun takaa, kuin vaan voi, ja suurena yllätyksenä”, kiittää Martti Jarva. Saunojen jälkeen jatkettiin Ylisillä, katsottiin Linnan juhlia, tanssittiin sekä laulettiin karaokea. Näin se itsenäisyyspäivään vietto meni, vaikka ilma oli harmaa ja sateinen. Juhlassa oli Ylisen tilat todella täynnä juhlijoista, arvion mukaan 60–70 henkilöä. Mukana myös Sinikka ja Mara. Ohjelman koonnut Kalevi Eskelinen ja pikkuneiti Oona. Puurokattilan luokse on jonoa. Tallin poikina Kari Koskinen, Harri Hartikainen, Jorma Venemies ja Antti Asikainen, esilaulajana ohjelman koonnut Kalevi Eskelinen. Vantaan yhdistyksen puheenjohtaja Kari Koskinen ja yhdistyksen tuleva kunniajäsen nro 2 Martti Jarva.
1 / 2026 11 Riihimäellä, erinomaisten yhteyksien varrella. Varaa ensi talven paikkasi ajoissa! www.hati.fi Roope 040 845 6178, Jaakko 040 738 4316, nimi@hati-yhtiot.fi MONIPUOLISET VARASTOINTI-, YLLÄPITO- JA HUOLTOPALVELUT! - laitteiden pesupalvelut - veneiden kuljetuspalvelut - akkujen latauspalvelun - ionisoinnin sisätiloille - osamaksumahdollisuus Turku 200 km Hanko 140 km Helsinki 70 km Lahti 50 km Tampere 120 km Riihimäki E 12 54 Varaa paikkasi hyvissä ajoin!
1 / 2026 12 Uudenvuoden juhlat Vantaan Tallilla 2025 alkoivat jo pari päivää ennen aattoa. Muutaman lapsen kanssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa animaation tekoa. Se vaati aika paljon suunnittelua ja sovittelua näin ekalla kerralla, mutta sellainen saatiin kuitenkin valmiiksi ja esitettiin Ylisillä muille juhlavieraille. Aattoonhan perinteisesti kuuluu nakit ja perunasalaatti. Ne tarjoiltiin vieraille Ylisillä, ja siitä alkoi yhteinen illanvietto hyvässä seurassa. Ruokailun jälkeen lapset pääsivät mittelöimään pareittain, ja kilpailun voittajiksi kruunattiin Viivi ja Anton. Tämän jälkeen oli aikuisten vuoro, ja kilpailuun sai ilmoittautua maksimissaan neljän hengen joukkueina. Joukkueille esitettiin ensin yleistietokysymyksiä, ja sen jälkeen jokaisesta joukkueesta kaksi pääsi suorittamaan erilaisia tehtäviä. Lopulta paras joukkue oli Sanna Nevala, Pasi Nevala, Sanna Nirkko sekä Marko Vittaniemi. Näiden neljän kesken päästiin vielä yleistietovisan pariin, ja lopullinen voittaja oli Marko Vittaniemi, joka pääsi ”Haluatko Tallinääriksi” -kilpailua kokeilemaan. Tällä kertaa ei osunut ”miljoonapotti” Markolle, mutta kokemusta rikkaampi hän kuitenkin on. Vuosi vaihtui musiikin ja tanssin tahdissa. Uusivuosi vaihtui VANTAAN TALLILLA TEKSTI JA KUVAT: MARI MUINONEN Nuorison pöytä. Lasten ohjelmien vetäjät Mari ja Jani. Lasten tietokilpailu menossa. Lisukkeet. Nakit ovat kohta lämpimiä. Ruokailun odottelua. Maistuu Sinikallekin.
1 / 2026 13
1 / 2026 14 Jäsenjulkaisun tarina alkaa Yhdistyksen viestintä oli vuodesta 1969 lähtien toiminut kiertokirjeiden ja puskaradion kautta. Ensimmäisen kiertokirjeen päiväys on 2.6.1970, ja se lähetettiin ”kaikille tiedossa oleville Helsingin seudun karavaanareille”. Siinä kerrottiin, että seuraava kiertokirje lähetetään ainoastaan kerhon jäseneksi ilmoittautuneille. Mukana olikin sopivasti jäseneksi ilmoittautumislomake. Kiertokirjeissä kerrottiin yhdistyksen (silloin vielä kerho) toiminnasta, tapahtumista ja harrastuksen pelisäännöistä. Kiertokirjeessä numero 3/1970 kerrotaan vaunujen talvisäilytyspaikasta Oy Bensow Ab:n hallissa Tuusulan Jokelassa. Kiertokirjeessä numero 1/1976 on kiertokirjeajan ainoa maksettu ilmoitus, jossa T:mi Vankkuripalvelu Börje Eriksson SFC-451 ilmoitti suorittavansa vaunujen huoltoon ja korjaukseen liittyviä palveluita. Vuonna 1978 päädyttiin kuitenkin siihen pisteeseen, että yhdistykselle haluttiin oma jäsenjulkaisu. Silloinen johtokunta päätti Reijo Nummisen esityksestä, että yhdistys luopuu kiertokirjeistä ja alkaa toimittamaan kunnollista jäsenjulkaisua. Reijo Numminen kirjoittaa Vankkuri-Uutisissa numero 3/1994 että ”kuinka ollakaan, kerran sitten päähän välähti, että kun on painokone, niin miksei paikallisyhdistyskin voisi tehdä omaa lehteä ja suorittaa tiedottamisen samalla tavalla kuin pääjärjestökin”. Helsingin yhdistyksen kunniajäsen Sture Lundqvist oli mukana jo jäsenlehden alkuaikoina. Sture kertoo, että alkuaikojen tiedotusmuotoa, kiertokirjeitä, kirjoitettiin IBM Suomelta lahjaksi saadulla pallokirjoituskoneella vahalle ja monistettiin veivattavalla monistuskoneella. Monistuksen jälkeen alkoi kirjekuorien kirjoittaminen ja postimerkkien liimaaminen. Osoitteet kirjoitettiin Reijo Nummisen Olivetti-tietokoneella ja printattiin tarra-arkeille. ”Vaimoni Iris tunsi Ahti Lehtosen, jolta yhdistys hankki konttorioffset-painokoneen, ja sillä sitten painettiin koko lehti A5-kokoisena.” Yhdistyksen majoittuessa Aleksis Kiven kadun tiloissa päätettiin, että yhdistys tarvitsee kiertokirjeiden tilalle ”oikean jäsenjulkaisun”. Sen ensimmäiseen toimituskuntaan kuuluivat Berndt ”Bennus” Karlsson, Iris Lundqvist, Sture Lundqvist ja Reijo Numminen. Toimituksen tehtävänjako oli sellainen, että Iris kirjoitti jutut paperille, Sture teki niistä käsitaiton, Bennus rasteroi kuvat ja valmisteli pellit, minkä jälkeen Sture hoiti varsinaisen painotyön offsetilla. ”Alkuaikoina teksti ladottiin kohopainona liuskoille, joita sitten ”leikattiin ja liimattiin”. Myöhemmin siirryttiin valolatomiseen, joka kuvattiin valokuvapaperille”, Sture muistelee. ”Offset-kone oli vanha ja oikutteleva, niin että se sylki usein yhden paperin sijasta useamman sisuksistaan. Oli joskus vähän tuskaista se lehden teko”. Kun lehti oli saatu tehtyä, huomattiin että se pitäisi vielä jotenkin saada stiftattua kasaan. Yhdistys osti kaksi pitkävartista nitojaa, joilla homma saatiin hoidettua. Uskokaa tai älkää, kyseiset nitojat ovat edelleen tallessa, vaikkakin vähäisellä käytöllä. ”Niin sitten saatiin lähetettyä karavaanareiden Suomessa toimivien jäsenyhdistysten PAPERINEN VANKKURI-UUTISET jäi historiaan TEKSTI JA STURE LUNDQVISTIN HAASTATTELU: ARMI YLIKORPI KUVAT: SF-CARAVAN HELSINKI RY:N KUVA-ARKISTO Vankkuri-Uutisten toimituskunta vuonna 1979 Iris Lundvist, Sture Lundqvist, Berndt Bennus Karlsson ja Reijo Numminen. Ensimmäisen virallisen jäsenjulkaisun kansi. Sture Lundqvist lehden teossa vuonna 1988.
1 / 2026 15 ensimmäinen lehden muodossa oleva julkaisu Helsingin yhdistyksen jäsenille kahdeksansivuisena painoksena”, kertoo Sture. Tuo ensimmäinen julkaisu oli nimetön, ja heti sen ensimmäisillä sivuilla olikin teksti otsikolla ”Mikä lapselle nimeksi?”. Tekstissä kerrotaan, että ”tämäntapainen tiedote” ilmestyisi kolme tai neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kerrottiin, että nyt saataisiin myös kuvia ja piirroksia elävöittämään tekstien sisältöä. Jäsenet saisivat myös omia pikkuilmoituksiaan maksutta jäsenjulkaisuun. Tekstissä ilmoitettiin, että ”johtokunnan mielestä pitäisi saada tälle tiedotteelle naseva nimi, joten tartu kynään ja anna mielikuvituksesi lentää sekä tee oma ehdotuksesi”. Jäsenlehden nimikilpailun voittivat Eva- Maija ja Timo Tallgren ehdotuksella Uutis-Vankkuri, jonka johtokunta muutti muotoon Vankkuri-Uutiset. Tallgrenit saivat palkinnoksi elektronisen taskulaskimen. Lehteen ilmestyy väri ja tapahtuu muitakin muutoksia Jäsenlehteen otettiin vuonna 1984 mukaan muutamia värisivuja, ja tekstikin alettiin tekemään latomossa. Vankkuri-Uutiset ilmestyi A5-kokoisena aina vuoteen 1991 saakka, jolloin lehden kooksi muutettiin A4. Tiedottaja Isto Kaarnalehto kirjoittaa asiasta näin: ”Kädessäsi on Vankkuri-Uutiset numero 1/1991. Lehden koko varmaan kummastuttaa sinua, joka olet jo vuosia tottunut lehden edelliseen kokoon ja ulkoasuun. Miksi sitten lehteä on lähdetty muuttamaan? Ulkoasun muuttamisen päällimmäinen syy on lehden kokonaisvaltainen kohentaminen. Muuttamalla kokoa saamme lehteen luettavampaa tekstiä ja näyttävämpiä valokuvia”. Vankkuri-Uutiset ilmestyi viisi kertaa vuodessa aina vuoteen 1991 saakka, kolme lehteä keväällä ja kaksi syksyllä. Vuonna 1992 pudotettiin yksi kevään lehdistä pois, ja lehti onkin siitä asti ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Kevään lehtien ilmestymisaikataulua muutettiin vuonna 2019 siten, että ykköslehti ilmestyi jatkossa maaliskuun alussa ja kakkoslehti kesäkuun alussa. Jäsenlehden ensimmäiset näköispainokset nähtiin yhdistyksen kotisivuilla vuonna 2017, ja sivuille lisättiin loppuvuodesta 2017 myös vuoden 2016 lehdet. Jäsenlehdestä on sen historian aikana painettu yksi erikoispainos. Jäsenjulkaisu numero 4/1983 julkaistiin 9.–11.9.1983 järjestettyjen Rastila-päivien alla. Lehti oli painettu sanomalehtipaperille, se julkaistiin tabloidina ja sen painosmäärä oli 15 000 kappaletta. Päätoimittaja Reijo Numminen kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että ”Ihmettelet varmaan miksi jo tutuksi käynyt A5 koko on muuttunut. Älä pelästy, muutos on tilapäinen, sillä ainoastaan tämä numero tehdään tabloidina.” Reijo kertoo myös syyn, miksi lehti oli erilainen. Rastila-päivien suunnittelutyöryhmä oli keskustellut treffien ennakkomainonnasta ja ehdottanut johtokunnalle, että mainostamiseen panostettaisiin. ”Tämän työryhmän ehdotuksesta päätettiin painaa Vankkuri-Uutiset 4/1983 tähän muotoon, kun se nyt kädessäsi on. Lehteä painetaan 15 000 kappaletta ja jakelu tapahtuu Etelä-Suomen 1 200 jäsenelle ja loput 3 000 kpl jaetaan näyttelyvieraille. Ennakkomainonta saadaan näin suhteellisen tehokkaaksi ja uskonkin, että saamme uuden osanottajaennätyksen syksyn perinteiseen suurtapahtumaan”. Jäsenlehden painosmäärä oli huimat 3 200 kappaletta vuoteen 2009 saakka, jolloin painosmäärää laskettiin 2 600 kappaleeseen. Seuraava painosmäärän lasku tehtiin vuonna 2005, jolloin määräksi päätettiin 2 000 kappaletta. Sture Lundqvist muistelemassa jäsenlehden teko 20.1.2026. Juha Hannila, Toivo Katavisto ja Pirkko Paananen jäsenlehden toimituskunnan kokouksessa vuonna 1997. Armi Ylikorpi ja Kirsi Leino tekemässä jäsenlehteä vuonna 1991.
1 / 2026 16 Jäsenlehteä aletaan julkaisemaan yhteistyönä Vankkuri-Uutisten ja Ekaanarin toimituskunnat yhdistyivät vuonna 2000; lehteä alettiin tekemään samanlaisena, mutta kaksilla kansilla. Toimituskunnat ja yhdistyksen tiedotustoimikunta yhdistyivät vuonna 2000 nykyiseksi lehtitoimikunnaksi. tiin kokonaisuudessaan samansisältöisenä kaikille jäsenille, ja samalla sen sivuille ilmestyi myös värimaailmaa. Vantaan yhdistys liittyi mukaan lehden toimituskuntaan vuonna 2003 ja Keravan yhdistys lehdestä nro 2/2004 alkaen. Keravalaiset irtautuivat lehtiyhteistyöstä 1.1.2017. Yhdistyksen ja SF-Caravan Espoo ry:n yhteinen jäsenlehti täytti 20 vuotta vuonna 2020. Juhlakahveja oli alun perin tarkoitus juoda 18.3.2020, mutta ne jouduttiin pandemian vuoksi siirtämään. Juhlakahvit juotiin lopulta toimistolla 14.10.2020 Vantaan yhdistys ilmoitti, ettei se vuoden 2023 alusta alkaen enää julkaise paperista jäsenlehteä. Jäsenlehti nro 04/2022 oli siten viimeinen kolmen yhdistyksen yhteinen paperilehti. Espoon yhdistys luopui paperisen jäsenlehden julkaisemisesta 1.1.2025 lähtien. Paperinen jäsenlehti siirtyy historiaan Yhdistyksen hallitus halusi pitää kiinni paperisen jäsenlehden julkaisemisesta viimeiseen asti. Yhdistyksellä, jolla ei ole omaa aluetta, ei ole mitään muuta konkreettista annettavaa jäsenilleen tapahtumien järjestämisen lisäksi kuin postitse tuleva jäsenlehti. Paperisen jäsenlehden kustannukset nousivat kuitenkin vuoden 2025 aikana niin paljon, että yhdistyksen talous keikahti todella VANKKURI-UUTISET 4/2025 EKAANARI MATKUEVIESTI SF-Caravan ry:n Järjestöpäivät keräsivät vastuuhenkilöitä Tuuriin Joukkoajo SF-Caravan Turku ry:n Silakkatreffeille Jäämerelle retromatkailu- autolla Hyvää Joulua! Toivottavat: SF-Caravan Helsinki ry, SF-Caravan Vantaa ry & SF-Caravan Espoo ry SF-Caravan Espoo ry:n puheenjohtaja Juha Rakkola kirjoitti jäsenlehdessä 02/2000 seuraavasti: ”Ekaanari-lehti on ollut vuoden alusta saakka sisällöltään samanlainen kuin Vankkuri-Uutiset (SF-Caravan Helsinki). Ainoastaan kansi ja seuraava aukeama ovat olleet erilaiset. Tällä menettelyllä olemme saaneet aikaan säästöjä lehden kustannuksiin”. SF-Caravan Helsinki ry:n puheenjohtaja Johannes Ahjoniemi kirjoitti jäsenlehdessä 02/2000 vastaavasti seuraavaa: ”Lehtemme on uudistunut sitten viime vuoden. Olemme toimittaneet lehteä yhdessä SFC Espoon kanssa eli espoolaiset ystävämme lukevat melkein samanlaista lehteä kuin mekin. Kansi ja ensimmäinen aukeama ovat kummallakin yhdistyksellä omat. Tällä toimenpiteellä yhdistykset tulevat säästämään jonkin verran vuositasolla. Kirjoittajia molempiin lehtiin on ollut vähän, jonka seurauksena hyvää jäsenjulkaisua on vaikea synnyttää. Nyt on syntynyt jo paljon yhteisiä hyviä ideoita ja niitä toteutetaan tänä vuonna. Myös mainostajat ovat olleet tyytyväisiä tähän lehtien yhdistymiseen. Heidän mainoskulunsa ovat pienentyneet ja mainoksista aiheutuva trafiikki on vähentynyt”. Ensimmäiset yhteiset lehdet olivat siis sisällöltään identtisiä lukuun ottamatta kannen tekstejä ja lehden ensimmäisiä kolmea sivua. Lehti julkaistiin pääosin mustavalkoisena. Vuodesta 2001 lähtien lehteä julkaisToistaiseksi viimeisen paperisen Vakkuri- Uutisten kansi. vas Martti Monto, Juha Rakkola, Kaj Laine, Henry von Bell, Jorma Salmela ja Hanna Parviainen toimituskunnan kokouksessa vuonna 2007. Kim Saarikoski, Jorma Salmela ja Maarit Joensuu lehden toimituskunnan kokouksessa vuonna 2009. Vankkuri- Uutisten erikoispainos vuodelta 1983. Ensimmäinen A4 kokoinen lehti ilmestyi vuonna 1991. Espoon ja Helsingin yhdistysten ensimmäinen yhteinen jäsenlehti oli lehti nro 1 2000. Neljän yhdistyksen yhteisen jäsenlehden kansi vuodelta 2005.
1 / 2026 17 Jäsenlehti ei synny ilman toimituskuntaa. Paperista jäsenlehteä on ollut toimittamassa tämän kirjoittajan laskelmien mukaan 59 henkilöä, joista: Jäsenlehden päätoimittajina ovat toimineet: Reijo Numminen 1978–1989 Teuvo Pahlsten 1990–1991 Ilkka Tapio 1992 Timo Ryynänen 1993–1996 Toivo Katavisto 1997–1998 Johanna Ahjoniemi 1999 Kim Saarikoski 2000 Hannele Puusa-Ruohonen 2001–2003 Martti Monto 2004–2007 Jorma Salmela 2008–2010 Kim Saarikoski 2011–2018 Kimmo Ruoho 2019–2022 Kari Koskinen 2023–2024 Kim Saarikoski 2025– Jäsenlehden taittajina ovat toimineet: Sture Lundqvist 1978–1979 Osmo Muona 1984–1987 Ossi Parma 1988–1991 Sture Lundqvist 1992–2000 Heidi Lihtenius 2001 Hanna Parviainen / 2002–2018 Visuaalinen Viestintä Lumiunikko Faktor Oy 2019 PunaMusta, Sisältö- ja 2020– suunnittelupalvelut Jäsenlehden ilmoitusmyyjinä ovat toimineet: Reijo Numminen 1978–1988 Iris Lundqvist 1989–1999 Juha Rakkola 2000–2019 Timo Aho 2020– Jäsenlehteä on painettu seuraavissa paikoissa: SF-Caravan Helsinki ry:n 1978–1989 omatarvepaino ER Offset Oy 1990–1991 Painotalo Miktor Oy 1992–1999 Libris Oy 2000 Kirjapaino Snellman Oy 2001–2002 Suomen Painotuote Oy 2003–2005 PunaMusta Oy 2006–2012 Multiprint Oy 2013–2015 Grano Oy 2016–2018 PunaMusta Oy 2019– huonoon suuntaan. Hallitus päätti tämän vuoksi pitkän keskustelun päätteeksi ja raskain sydämin luopua paperisen jäsenlehden julkaisemisesta 1.1.2026 lähtien. Vankkuri- Uutisten tarinassa alkaa siten uusi luku sen siirtyessä digitaaliseen muotoon. Lähteet: Helsingin yhdistyksen historiikki Vankkuri-Uutiset numerot 1/1994, 2/1994, 3/1994, 2/2000, 1/2020 Seppo Joensuu, Kim Saarikoski, Henry von Bell, Hanna Parviainen ja Martti Lamberg kokouksessa vuonna 2013. Lehden toimituskunta vuonna 2018, vas Armi Ylikorpi, Seppo Joensuu, Maarit Joensuu, Kari Koskinen, Martti Jarva, Kimmo Ruoho, Anna-Liisa Kettunen, Hanna Parviainen ja Kim Saarikoski. Lehden toimituskunta vuonna 2019, vas Armi Ylikorpi, Seppo Joensuu, Maarit Joensuu, Kimmo Ruoho, Martti Jarva, Päivi Sulin, Kirsi Perimö, Juha Rakkola ja Kim Saarikoski. Lehtitoimikunnan kokous 12.3.2025, vas Kimmo Ruoho, Ari Kettunen, Martti Jarva, Kari Koskinen, Veijo Rahikainen, Olli Rosquist ja Kim Saarikoski, kuvasta puuttuu Armi Ylikorpi.
1 / 2026 18 Yhdistyksemme alue sijaitsee Ylitornion kunnassa Mellakoskella, kauniin Mellajärven rannalla, Ylitornion ja Rovaniemen puolessa välissä tien 930 varrella. Sieltä on matkaa Ylitorniolle 56 km, Rovaniemelle 59 km ja Tervolaan 55 km. Aluetta ympäröi kangasmetsä, jossa on hyvät ulkoilu-, marjastus- ja sienestysmahdollisuudet. Patikointimatkan päässä sijaitsee esimerkiksi Kuningaspetäjä, joka on palanen Suomen historiaa. Yhdistyksemme on perustettu vuonna 1981, ja ensimmäisenä viitenä vuotena yhdistyksellä ei ollut omaa tukikohtaa. Tämän jälkeen yhdistyksellä oli Pellon kunnassa Tornion jokilaaksossa Korpikoskella caravanleirintäalue parisen vuotta. Nykyinen alueemme on entinen Ylitornion kunnan leiSF-CARAVAN LÄNSI-POHJA RY Mellajärven esittäytyminen ole ollut kuin pieni ”kämppä”, jossa on ollut sauna, yksi isompi huone, keittiö ja muutama leiriohjaajien nukkumakoppi. Aluetta on kehitetty ja rakennettu vuosien saatossa isommaksi ja viihtyisämmäksi. Nykyään alueella on 250 paikkaa, joista kausipaikkalaisia on noin 40. Alueella on päärakennus, jota kutsutaan Mellan tuvaksi, rantasauna sekä kesäviikonloppuisin pääsee nauttimaan myös savusaunan miedoista löylyistä. Lisäksi on iso grillikota, hiekkapohjainen uimaranta, jossa on myös laavu tulistelua ja makkaran paistoa varten sekä lemmikeille oma erillinen uimapaikka. Uimarannalta löytyy onkilaituri, josta pääsee TEKSTI: LEO-PEKKA PAPUNEN KUVAT: SF-CARAVAN LÄNSI-POHJA RY rialue, joka oli perustettu 1964. Ensin yhdistyksemme vuokrasi aluetta Ylitornion kunnalta vuodesta 1988 alkaen ja osti sen sitten omakseen vuonna 2010. Alkujaan alueella ei kokeilemaan kalaonneaan. Lapsille on tuvan edustalla leikkikenttä, josta saa myös lainata polkuautoja. Alueeltamme voi lainata soutuveneitä, polkuvenettä ja vuokrata SUP-lautoja, jotta pääset nauttimaan järvialueesta ja vaikka kalastamaan. Isoimpia järjestettäviä tapahtumia ovat oma treffitapahtumamme ”Porotreffit”, Juhannuksen vietto ja Venetsialaiset. Lisäksi järjestetään muita pienempiä tapahtumia, joista tiedotetaan erikseen esimerkiksi yhdistyksen kotisivuilla. Alue on ympärivuotisessa käytössä, kesäaikaan siellä on isäntäpäivystys ja muuten se toimii omatoimialueena. Aluetta pidetään kunnossa ja pyöritetään hyvällä ja ahkeralla talkootoiminnalla, mistä iso kiitos kaikille reippaille talkoolaisille. Alue on hyvin viihtyisä, tilava ja rauhallinen. Kaikki ovat tervetulleita käymään Suomen pohjoisimmalle SFC-alueelle ja viihtymään vaikka pidempäänkin!
1 / 2026 19 Mikä ihmeen ESMY? Etelä-Suomen matkailuajoneuvoyhdistysten yhteistyötoimikunta eli ESMY koostuu tällä hetkellä seitsemästä eteläsuomalaisesta jäsenyhdistyksestä: SF-Caravan Helsinki ry, SF- Caravan Hyvinkään seutu ry, SF-Caravan Itä-Uusimaa ry, SF- Caravan Karkkila ry, SF-Caravan Kerava ry, SF-Caravan Porkkala ry ja SF-Caravan Vantaa ry. ESMY:n tärkein tehtävä on Etelä-Suomen koko matkailun edistäminen siten, että yhteistyötoimikunta luo yhteyksiä toiminta-alueensa suuriin kaupunkeihin ja siten maakuntatasolla edistää matkailua. Tämä saavutetaan caravantoiminnan tunnettuuden lisäämisellä erilaisissa tapahtumissa. ESMY:n tehtävänä on lisäksi jäsenyhdistysten etujen valvonta liiton ja kuntapäättäjien suuntaan ja toimiminen myös jäsenyhdistysten välisenä tiedonvaihtokanavana. Messuajatus syntyy Yhteistyötoimikunnan vuoden 2024 kokouksissa keskusteltiin paljon caravanharrastuksen tunnetuksi tekemisestä ja keinoista, joilla yhdistyksiin saataisiin uusia jäseniä. Keskustelujen lomassa esitettiin idea Helsingin Caravan-messuille osallistumisesta omalla osastolla. Idea otettiin innolla vastaan ja messuosallistumista alettiin suunnittelemaan TEKSTI: ARMI YLIKORPI KUVAT: ARI KETTUNEN, TAINA KETVEL, ARMI YLIKORPI ESMY MATKAMESSUILLA siten, että tähtäimenä olivat vuoden 2025 Caravan-messut. Suunnitelma ei lopulta toteutunut, mutta se ei lannistanut yhteistyötoimikuntaa. Katse käännettiin vuoden 2026 messuihin ja siellä Matkamessupuolelle, sillä siellähän niitä potentiaalisia uusia jäseniä olisi. Messuosallistumista varten perustettiin työryhmä, joka useassa kokouksessa mietti osaston kokoa, ulkoasua, talkoolaisten tarvetta ym. Samassa yhteydessä todettiin, että yhteistyötoimikunnalle on kehitettävä uusi logo ja että myös vuodelta 1976 olevaa nimeä on tarvetta nykyaikaistaa. Messutalkoo- laisten palaveri. Asiakkaita osastolla. Annukka Kuoppala kertoo jäseneduista. Talkooryhmä 1 Kari Koskinen, Anneli Sarkola, Kim Saarikoski ja Mikko Viik. Talkooryhmä 2 Keijo Myllykangas, Leo Kylmä, Ari Kettunen ja Martti Jarva. Talkooryhmä 3 Erkki Kotkavuori, Kim Saarikoski, Anneli Sarkola ja Ari Kettunen.
1 / 2026 20 Logo muotoutui varsin nopeasti lopulliseen muotoonsa, eikä nimenkään nykyaikaisempi versio, Etelä-Suomen matkailuajoneuvoyhdistysten yhteistyötoimikunta, tuottanut vaikeuksia. Myönnettävä tosin on, että sana ESMY on helpompi muistaa kuin edellä mainittu sanahirviö. Messutalkoolaiset Messutoimintaan lähti lopulta viisi yhteistyötoimikunnan seitsemästä yhdistyksestä, pois jääneet SF-Caravan Hyvinkään seutu ry ja SF-Caravan Porkkala ry olivat kyllä messuosastolla hengessä mukana. Talkooryhmä 4 Pekka Kangas, Marko Ketvel, Timo Palenius ja Armi Ylikorpi. Talkooryhmä 5 Anne En, Sami Tirkkonen, Annukka Kuoppala ja Johanna Karttunen. Talkooryhmä 6 Miia Oksanen, Petri Oksanen, Armi Ylikorpi ja Tuula Lahdenperä. Osastolle pysähtyi paljon porukkaa. Miia Oksanen keskustelemassa jäsenten kanssa. Ari Kettunen vaihtaa kuulumisia jäsenten kanssa. Pekka Kangas kertoo harrastuksestamme. Kari Koskinen, Kaija Salonen, Susan Tuira ja Marko Ketvel osastolla.
1 / 2026 21 Messuosasto varattiin ja sen kalustuksesta sovittiin, minkä jälkeen yhdistykset alkoivat kehitellä osastolla jaettavaa materiaalia. Messutalkoolaisia ilmoittautui mukaan kaikista viidestä yhdistyksestä ja heille pidettiin erillinen infotilaisuus. Messuvuorot tehtiin siten, että paikalla oli ”työkavereita” muista kuin omasta yhdistyksestä. Näin tultiin tutuiksi. Osastolla toimineet talkooryhmät kävivät messupäivien aikana keskinäisiä keskusteluja yhdistyksiä koskevista asioista ja vaihtoivat ideoita. Messukohtaamisia Messupäiviin sisältyi hiljaisia hetkiä ja valtavaa ruuhkaa, aika ei käynyt pitkäksi. Messuosastolla kävi porukkaa laidasta laitaan. Kävijöistä löytyi caravanharrastusta miettiviä henkilöitä, oman matkailuajoneuvon rakentaneita, vasta jäseneksi liittyneitä, pitkään karavaanareina olleita ja jäsenyyden jo syystä tai toisesta päättäneitä henkilöitä. ESMY:n yhdistysten jäseniä kävi keskustelemassa jäsenasioista, ja usein kuuli ”piti oikein tulla katsomaan, että minkälainen tämä osasto täällä on”. Osastolla kohdattiin tietysti myös henkilöitä, joita harrastuksemme ei kiinnostanut lainkaan. Osastolla eniten kysyttiin sitä, mikä ESMY oikein on. Seuraavaksi eniten tiedusteltiin jäsenetuja ja eri leirintäalueiden sijainteja. Erään rouva kanssa keskusteltiin siitä, mitä SF-C alueita kannattaisi lähestyä kesätyöpaikan toivossa. Osastolla käyneet jäsenet esittivät myös toiveita siitä, minkälaista toimintaa yhdistykset voisivat tarjota. Näistä otimme kopit. Talkooryhmä 7 Armi Ylikorpi, Susan Tuira ja Mikko Viik. Talkooryhmä 8 Tapio Lehtinen, Marko Ketvel, Kaija Salonen, Kari Koskinen ja Dag Lindholm. Vilskettä messuosastolla. Mikko Viik vastaa kysymyksiin. Susan Tuira ja Tapio Lehtinen kertovat harrastuksestamme. Armi Ylikorpi vaihtaa kuulumisia naapuriyhdistyksen jäsenten kanssa. Mitä jäi käteen? Messukokemus oli talkoolaisten mielestä mahtava. Messuvieraiden kanssa eri aiheista käydyt keskustelut olivat parhainta messuantia. Talkoolaiset katsoivat, ettei messukokeilua kannata jättää vain tähän yhteen kertaan. ESMY suuntaa siis katseensa vuoden 2027 Matkamessuihin ja aloittaa seuraavan messuprojektin suunnittelemisen.
1 / 2026 22 Ja tapahtui niinä päivinä... osa raamatullista joulusanomaa. Mutta meikäläisen tarina on syksyltä. Viime lokakuussa ponkaistiin aurinkoon Välimerelle. Tuli otettua riski, vaikka talvi jo kolkutteli ovella. Lähdön mahdollisti Onni-kissallemme järjestynyt hoitopaikka. Ei mikään huijaus Virossa olivat parannelleet Via Balticaa. Jälleen kerran. Oli lisää nopeusrajoituksia. Niiden noudattamista vaanivat poliisikorvikkeina automaattipöntöt. Ne räpsähtävät punaiselle, jos ajoit liian lujaa. Me noudatimme kiltisti tielakia. Pärnun kohdalla oli joku paikallinen ”kimiräikkönen” kokeillut onneaan. Henkilöauto tienposkessa selällään runsaiden varoitusvalojen ympäröimänä. Mitenkähän lie kyytiläisille käynyt? Ohitimme romun lisättyjen rajoitusten mukaisesti. Uskoimme niin tehneemme, mutta annapas olla! Saimme jälkikäteen Viron poliisilta kirjallisia terveisiä: Sakkolappu! Eikä ollut mikään huijausyritys. Kahdeksan kilometriä liikaa vauhtia: 20 € sakkoa! Harmitti, mutta maksettiin. Oli tullut jo myöhä, joten ennen rajaa yövyttiin K-asemalla Häädemeestessä. Kuten joskus ennenkin. Ei kannattanut väsyneenä kihnustaa Latvian puolelle. Yhtä kyytiä tai lähes Viron puolen sade rupesi Latvia-Liettua akselilla hieman tyrehtymään. Oltiin itsellemme armollisia. Jalkauduttiin kahvitauolle Iesavan kaupungissa. Siellä on 1600- luvulla rakennettu, mutta nykyhahmoon vuonna 1874 saatettu evankelisluterilainen kivikirkko ja sen edessä vapaaparkki. Se tarjosi tilaisuuden levähtää ja tutustua pyhäkköä saartavaan vanhaan hautausmaahan. Viimeisten leposijojen tekstit antavat tietoa paikan asukkaista ja historiasta. Oli muuten harvinaista tuuria, että kirkon ovi retkotti apposen auki. Päästiin kurkkaamaan sisälle rakennukseen. Sitä restauroitiin UNESCO:lta saadun raha- avun turvin. Myös hautojen rosoisia paasia oli ruvettu putsaamaan nimien osalta lukukelpoisiksi. Sinne oli tekstien mukaan haudattu mm. kymmenkunta ensimmäisen maailmansodan sankarivainajaa. Puolen tunnin ajomatkan päässä Iesavasta seuraava hiukan edellistä lyhyempi pysähdys Bauska-nimisessä kaupungissa. Kulkureitin varressa on iso Rimi, paikallinen ostoskeskus. Sen lämminruokatiskiltä sai laadukasta valmisruokaa ym. vatsantäytettä. Eteenpäin kohti Kaunasia. Lähestyttäessä Namuna (saksalaisnimi Niemen)- joen varteen sijoittuvaa Liettuan suurinta kaupunkia liikenne vilkastui. Reitti repesi monikaistaiseksi. Ulkomaalaisille hidastelijoille näytettiin herkästi keskisormea tai soitettiin torvea. Sai olla tarkkana myös kaistavalintojen suhteen. Jos erehdyksessä valitsi väärin, Varsovaan menevälle moottoritielle pääsi vain monen mutkan ja tööttäyksen kautta. On meille kokeneillekin joskus käynyt niin. Vaan ei tällä kertaa. Tarkkana rajalla Ennen iltahämärää rajalle! Siihen pyrittiin. Meillä oli aikaisemmilta Puolan reissuilta TEKSTI JA KUVAT HELJÄ KERVINEN Syksyllä aurinkoon tietoa useista TIR-ym. yöpymispaikoista. Mutta kuinkas kävikään? Illan pimetessä huristelimme vasta Marianpolen tietämillä. Liikenne oli koko ajan hidastumistaan hidastunut. Rekkajonot jopa kilometrien pituisia. Yksi ilmeinen syy kaistalukumäärä. Se oli supistettu kahteen, joskus jopa yhteen. Asiaa sopi ihmetellä. Lopultakin: Ponnistelun palkintona Puola. Kohta helpottaisi. Mutta saimmekin rajalla tiukan käskyn kurvata isolle kirkkaasti valaistulle alueelle. Aseistetut poliisit syynäsivät tarkoin maahan pyrkivät ulkomaalaisten kulkupelit. Virkavalta vaivautui kömpimään sisälle matkakotiimme, jopa vessaan. Eihän tämmöistä ennen ole ollut! Vaikuttiko tilanteeseen Puolan rannikolle toisen maailman1. maailmansodassa kaatuneen reservikorpraalin ja sotamiehen haudat Latvian Iesavassa. Kaupunkimarketti Plodinesta saa vaikka mitä.
1 / 2026 23 sodan loppuselvittelyissä Venäjälle siivutettu Kaliningrad-niminen maaviipale. En osaa sanoa. Kun vihdoin viimein selvittiin jatkamaan matkaa Varsovaan, uunituoreella moottoritieosuudella ei osunutkaan silmään yhtään TIR- eikä muitakaan yöpymismahdollisuuksia. Lopulta löytyi noin kymmenisen kilometrin päässä Szyplizki-niminen taajama ja sen reunalta makarewicz dworek eli majatalo puolan kielellä. Sen kivetyllä pihatontilla sai suolaiseen 12 euron hintaan yöpyä. Ehkä sillä rahalla olisi saanut joitain tervetuliaislisukkeita, lasillisen olutta, ilmaisen suihkun majatalon sisällä tms. Olimme kuitenkin rajamyllytyksen väsyttämiä. Emme jaksaneet ottaa selvää. Me vain haukkasimme hieman Bauskasta ostettuja eväitä ja painuimme ilman vaiheita pehkuihin. Terveisiä hiirenmetsästäjälle etsien. Autonikkunasta sydänlämpöiset Onni-terveiset. ”Puolanserkku” ei lotkauttanut korvaansakaan. Jatkoi vain hiirenpyydystyshommiaan. Pelästyttävä näky Ekakertoja Puolassa ajellessamme siellä oli vain joko huonoja tai vielä huonompia sora- tai reikäisiä asfalttiteitä. Niillä näki kerran päivässä, joskus useamminkin pahan tai oikein pahan kolarin. Isot kaupungit kuten Varsova olivat hankalien osuuksien päässä. Nyt, kun Puola on rakentanut ja koko ajan lisärakentaa sekä suoristaa moottori- ja muita teitään on matkanteko selkeästi mukavoitunut ja nopeutunut. Välimatkat ovat jossain kohtaa jopa lyhentyneet. Teiden varteen on syntynyt monenlaisia palveluita. Kohta yöpymispaikasta lähdettyämme jouduimme todistamaan outoa, suorastaan pelästyttävää näkyä. Vastaan tungeksi tämän tästä megavaroitusvaloja vilkuttelevia autosaattueita. Olikohan jossain sattunut oikein superkolari? Eipä ollut. Saattueet olivat sotilaskolonnia. Kyydeissä kulki tuhtia aseistusta panssarivaunuista lähtien. Se veti vakavaksi. Oliko se Ukrainan sota edennyt jo Puolaan saakka? Siirryttiin kiltisti sivuun pohtimaan ilmiötä kohdalle osuneelle bensa-asemalle. Sinne kaartoi myös muutama autollinen varusveikkoja. Niitten sotapojat kipittivät oitis ostamaan kahvia, jota sitten naureskellen lipittivät mukavia jutellen. Ilmassa ei pörrännyt droonin droonia. Rauhoittavia merkkejä kaikki. Sitten kas kummaa, paikalle kurvasi toinen suomalaisauto. Turisteja hekin. Pohdittiin yhdessä tilannetta. Tuumattiin että: ”Tuli mitä tuli, Puola ei näytä odottavan tilannetta housut kintuissa”. Matka jatkui, kun kahvit oli juotu. Viimeksi tullut suomalaisporukka piti loppupäämääränään Turkkia, me kuten sanottu Kroatiaa. Slovenian kautta helvettiin Varsova tuli ja meni. Se on ulkoreunaa kiertäenkin varsin vaativa temppu. Kaistaa piti kyseisen metropolin kohdalla vaihtaa uudestaan ja uudestaan. Kännykän navigaattoriohjaus auttoi, mutta joskus aika täpärästi. Vaan loppu hyvin, kaikki hyvin. Onnistuttiin pujottautumaan etelään menevälle reitille. Seuraava tenkkapoo koski isompaa, mutta nyt jo On kai käynyt selville, että me allekirjoittaneet ollaan puolafaneja. Se on kiinni monista maantieteellisistä ja varsinkin kulttuurisista seikoista. Puolahan on säilyttänyt historia- ym. omaleimaisen konkreettisen lämpönsä. Tällä lokakuisella myöhäissyksyn reissulla aurinko helotti taivaalla ja karja yhä käyskenteli mehevillä laidunmailla; lehmiä, lampaita, hevosia, ankkoja, kukkoja sekä kanoja. Kattohaikaroista, onnenlinnuista ei näköhavaintoa. Vain niiden valtaisit risupesät talojen katoilla, puhelinpylväitten ym. korkeitten seipäitten nokassa kertoivat lintujen olemassaolosta ja paluusta. Mutta kas kas! Mikä tuossa aidan takana askelsikaan lehmikarjan liepeillä! Ruohotyppäitä möyhi mustavalkea kissimirri saalista Puolalaiset maantiet ovat tänä päivänä miltei Euroopan parhaita. Toista oli ennen. Tällä tienvarsimajatalon pihalla yövyttiin Puolan Szyplizkissä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==