Vankkuriuutiset 1 2026

1 / 2026 24 maakohtaista valintaa. Mentäisköhän Tšekin vaiko Itävallan kautta? Se melkein arvottiin. Itävallan ”reittikauppaan” kuului kylkiäisenä vielä kolmaskin valtio, Tšekinmaan pikkuveli Slovakia. Puikahdus sitä kautta tarkoitti kippuraisia, mutta mielenkiintoisia teitä. Jäi kytemään ajatus: Kannattaisikohan sinne tulla ihan ajan kanssa. Kutkuttavia olivat mm. jokien varsilla nähdyt komeat historialinnat, paikkakunnan kielellä hrad. Niitten ällistyttävänä vastakohtana eräällä paikkakunnalla tuotantolaitoksen katolla paljonpuhuva firmalogo ”HELVET”. Tarkoitti ehkä jotain muuta kuin raamatullista olotilaa? Sinikimallusta horisontissa Kroatian raja. Polttoaineasemalla ei monikansallista karavaanaritungosta. Meidän lisäksemme tankkaamassa vain pari D-maatunnuksin varustettua saksalaisautoa. Se oli Senj Oltiin perillä! Lokakuinen ilta-aurinko jaksoi vielä kuumottaa hikinoroiksi asti. Olimme olleet täällä ennenkin, keskiaikaisessa Senjin pikkukaupungissa. Tiesimme haeskelematta leirintäalueen sijainnin. Sen piti olla ja se olikin aivan tuloreitin varressa, veden rajassa. Ei pramea eikä kallis. Mutta tarjolla kaikki tarpeellinen parin askeleen päässä kuten pyörökivinen uimaranta, konstailematon ei kallis pikkuravintola, normaali campingvarustelu lämminvesisuihkuineen, tiskialtaineen, kemssan tyhjennyspaikkoineen jne. Kävelymatkan päässä oli iso Plodine -ostoskeskus, josta sai melkein mitä vain. Itse Senjin kesvähän. Syynä ilmeisesti myöhäinen vuodenaika, ehkä jossain määrin myös muuttunut maailmantilannekin. Joku paikallinen autoilija ehätti ihmettelemään, mitä reittiä oikein olimme Etelä-Eurooppaan ajaneet. Ja vielä enemmän ihmetteli, kun kuuli että perilletuloon oli tärväytynyt vain viikon verran. Kysyjä näytti epäuskoiselta: ”Niinkö vähän! Kun välillä on vielä se sotakin!” Tuumaustauko. Koukattaisiko Rijekan kautta Istrian niemimaalle Pula-nimiseen paikkaan? Sen kanssa kilpaili Splitiin päin kaartava rannikkoreitti. Se voitti. Kaarrettiin sisämaahan istutellulta maksulliselta moottoritieltä ikiaikaiselle rantaa koukertavalle maksuttomalle tielle. Siellähän se Välimeri ja auringonlämpökin? Niin kuin olivatkin. Horisonttiin liimautui turkoosia sinikimallusta. Kartasta katsoen siinä oli Adrianmeri. Kiemurteleva kroatialainen maksuton rantaraitti on muistojen reitti. Kroatian Senjin campingissa oli tyhjää vain aamupäivisin. Oravský’n ritarilinna (paikallisella kielellä kielellä hrad), Slovakia.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==