56
Rakennettu Ympäristö 5/15
KHO:n päätöksiä
Oikaisu
RY Rakennettu Ympäristö -lehden
viime numeron 4/2015 artikkelissa
Suur-Ii ponnistaa hirsirakentami-
sen perinteestä oli sivun 24 ylim-
män oikeanpuoleisen kuvatekstin
paikannimessä virhe.
ollut relevantti. Samoin KHO on
antanut merkitystä kaupungin ta-
voitteiden mukaiselle kaupunkira-
kenteen tiivistämiselle, jota ullak-
koasumisella edistetään.
Kaupunginmuseo on koko
prosessin ajan johdonmukaisesti
vastustanut lapeikkunoita. Museo
on korostanut yhtenäisen raken-
nusryhmän muodostamaa ehyttä,
lahdelle avautuvaa julkisivu- ja
kattorintamaa. Yhtenäinen julkisi-
vujäsentely, rakennusmateriaalit,
rakennusosien mittasuhteet sekä
räystäslista, kattomuoto ja sen jä-
sentely liittävät kokonaisuuden
kiinteällä tavalla toisiinsa, yhte-
näisen kaupunkikuvan ihanteiden
mukaisesti. Pitkänsillan puoleisille
katonlappeille sijoittuvat sirot, ku-
paripellistä rakennetut klassistiset
kattolyhdyt ovat poikkeuksellisen
näyttäviä ja hallittuja ullakonikku-
noita, ja ne muodostavat levollisen
aiheen yhtenäisen rakennusrivin
kattopinnoille.
Myös ELY-keskus on suhtau-
tunut alusta saakka kielteisesti la-
peikkunoihin. Keskuksen mielestä
lapeikkunat merkitsevät niin isoa
muutosta rakennuksen kokonais-
arkkitehtuuriin, että ne tärvelevät
rakennuksen rakennustaiteellista
ja kulttuurihistoriallista arvoa suo-
jelumääräyksen vastaisesti.
Lisäkirjelmässään KHO:lle ELY-
keskus on katsonut, että hankkees-
sa olisi kysymys MRL 172.2 §:ssä
tarkoitetusta vaikutuksiltaan mer-
kittävästä rakentamisesta. Tältä
osin KHO viittaa hallituksen esi-
tykseen (HE 101/1998 vp). Hallituk-
sen esityksen mukaan merkittävä
rakentaminen tarkoittaa ympäris-
töstään täysin poikkeavaa raken-
tamista (s. 116). KHO toteaa, ettei
kuudesta vesikattoon tehtävästä
ikkunasyvennyksestä voi aiheutua
MRL 172.2. §:ssä tarkoitettuja mer-
kittäviä ympäristövaikutuksia, mi-
kä muodostaisi ehdottoman luvan
myöntämisen esteen.
Sekä hallinto-oikeus että KHO
suorittivat asiassa katselmuksen.
Molemmat oikeudet havainnoivat,
kuinka vastapäätä Kaisaniemen-
lahden toiselta rannalta ikkuna-
aukot ovat selvästi nähtävissä,
ritilän takaakin. Havaintojen te-
kemistä on helpottanut se, että ik-
kuna-aukot ritilöineen ennätettiin
toteuttaa ennen hallinto-oikeuden
ensimmäistä kielteistä päätöstä.
Rakennusvalvonta ei katsonut ai-
heelliseksi asiaan puuttua, koska
itse ullakkorakentamista koskevan
perusluvan voimassaoloaika ei ol-
lut päättynyt.
Sen sijaan vilkasliikenteisen Pit-
känsillan suunnasta tarkasteltuna
ikkuna-aukon näkösuojaritilä vä-
hentää aukon erottumista muusta
kattorakenteesta. Välittömästi
rakennuksen edessä Pitkänsillan-
rannassa ikkuna-aukot jäävät nä-
kymättömiin katon räystään taakse.
Lopputulokseksi tuli, ettei la-
peikkunoiden tulkittu aiheuttavan
MRL 172.1 momentin 1 kohdassa
tarkoittamalla tavalla haittaa kaa-
voitukselle, kaavan toteuttamiselle
tai alueiden käytön muulle järjes-
tämiselle. Myöskään ikkunoiden,
vaikka ne jonkin verran muutta-
vat vesikaton rakennustaiteellis-
ta tyyliä, ei katsottu vaikeuttavan
MRL 172.1 momentin 3 kohdan
tarkoittamalla tavalla rakennetun
ympäristön suojelemista koske-
vien tavoitteiden saavuttamista.
Korkein hallinto-oikeus on varta
vasten kirjannut, kuinka ritilöiden
värin osalta on mahdollista vielä
asettaa tarkentavia rakennuslupa-
ehtoja. Lapeikkunat edellyttävät
poikkeamispäätöksen lisäksi vielä
rakennusvalvonnan luvan.
Lauri Jääskeläinen
Kuva: Lauri Jääskeläinen
Kallioniemen kotitalossa Taivalkosken
Jokijärvellä nuori Kalle Päätalo pääsi
lukemisen makuun. Sairaalloinen
Hermanni-isä ei Kallen luku- ja
kirjoitusharrastuksia hyvällä katsonut.
