16
Rakennettu Ympäristö 5/15
kintaa. Suurinta kritiikkiä suunnittelijoiden taholta
on esitetty siitä, että kerrosalaltaan yli 300 neliömet-
rin rakennusten suunnittelu on vaativa rakennus-
suunnittelutehtävä ja siitä, että vaativaan rakennus-
suunnittelutehtävään ei riitä rakennusinsinöörin
tutkinto.
MRL 120 e §:n mukaan kelpoisuusvaatimukse-
na on vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen
suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai
tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto,
aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä
vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden ko-
kemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vä-
hintään kahden vuoden kokemus avustamisesta
vaativissa suunnittelutehtävissä. Vastaavan ohjeen
mukaan vaativaan rakennussuunnittelutehtävään
vaaditaan arkkitehdin, rakennussuunnittelun ylem-
pi AMK-, rakennusarkkitehti (AMK)- tai rakennus-
arkkitehdin tutkinnon suorittaminen.
Asetuksen 214/2015 mukaan rakennussuunnit-
telutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltava ra-
kennus on yksi- tai kaksikerroksinen ja kooltaan pie-
nehkö, arkkitehtonisilta, teknisiltä ja toiminnallisil-
ta vaatimuksiltaan tavanomainen eikä rakennuksen
käyttötarkoituksesta, ympäristöstä tai rakennuspai-
kasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia.
Tavanomaiseen riittää rakennusmestarin
tutkinto
Huolestuttavaa on myös se, että tavanomaiseen ra-
kennesuunnittelutehtävään riittää rakennusmesta-
rin koulutus. Ohjeen mukaan rakennesuunnittelu-
tehtävä on tavanomainen, jos rakennus on enintään
kaksikerroksinen, jossa voi lisäksi olla kellarikerros ja
ullakko, ja kerrosalaltaan enintään 300 neliömetriä.
Toisaalta tavalliseen rakennusmestarikoulutukseen
tuskin sisältyy vähintään 30 opintopistettä rakenne-
tekniikkaan sekä rakenteiden suunnitteluun ja toi-
mintaan liittyviä opintoja. MRL:n 120 e §:ssä on esi-
tetty myös tarvittavia kokemuksia eri tehtäviin.
Ympäristöministeriön ohjeessa tarkennetaan
kokemusvaatimuksia. Esimerkiksi tavanomaisessa
rakennesuunnittelutehtävässä pitää suunnittelijan
olla hankkinut kolmen vuoden kokemus avustami-
sesta kantavien rakenteiden suunnittelutehtävissä,
joihin on sisältynyt myös kyseessä olevien kanta
vien rakenteiden suunnittelutehtäviä.
Työnjohtajia koskevassa ohjeessa ei valitettavas-
ti esitetä kokemusvaatimuksia. Toisaalta kokemus-
vaatimuksia ei esitetä edes MRL 122 c §:ssä. Senmu-
kaan riittää, että työnjohtajalla on rakennuskohteen
laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen riittävä
kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan työnjohto-
tehtäviin.
Pääsuunnittelijan pätevyysvaatimuksista MRL
120 e §:ssä on mainittu, että pääsuunnittelijan on
täytettävä rakennus- tai erityissuunnittelijan kelpoi-
suusvaatimukset vähintään samalta tasolta kuin ky-
seisen rakennushankkeen vaativimmassa suunnit-
telutehtävässä. Hänellä on lisäksi oltava asiantunte-
mus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien yhteen-
sovittamista.
Ministeriön ohjeissa ei oteta kantaa pääsuun-
nittelijan pätevyysvaatimuksiin. Se jättää valitetta-
vasti tulkinnanvaraa siihen, pitääkö pääsuunnitte-
lijalla olla vähintään samantasoinen tutkinto kuin
vaativimmassa rakennus- tai erityissuunnitteluteh-
tävässä vai voiko kokemuksella korvata koulutusta-
soa. Pääsuunnittelijan rooli rakennushankkeissa on
hyvin tärkeä ja vaativa, jotta rakennushankkeet ete-
nevät jouhevasti. MRA 48 §:ssä kerrotaan pääsuun-
nittelijan tehtävät.
Valvonnan rooli jatkossa?
Mikä on rakennusvalvontaviranomaisen rooli raken-
nustyön ohjauksessa ja valvonnassa muutosten jäl-
keen? Eri kunnat toimivat hyvin erilaisilla tavoilla.
Jotkut varmistavat vain suunnittelijoiden ja työnjoh-
tajien riittävän pätevyyden suunnittelutehtäviin, ar-
kistoivat rakennuslupa- ja erityissuunnitelmat sekä
suorittavat rakennuskohteen loppukatselmuksen.
Toiset taas järjestävät suunnittelijoiden ja urakoitsi-
joiden koulutusta, panostavat ennakko-ohjaukseen,
varmistavat suunnittelijoiden ja työnjohtajien päte-
vyyden, tarkastavat erityissuunnitelmat ja suorittavat
lukuisia katselmuksia rakennuskohteessa. Suurin osa
rakennusvalvonnoista toimii edellä esitettyjen ääri-
päiden välillä.
Tärkeintä on, että rakennusvalvonta tuottaa lisä-
arvoa rakennushankkeissa. Lisäarvo voidaan tuot-
taa riittävällä tarpeeksi pätevällä henkilökunnalla,
vaatimalla oikeat erityissuunnitelmat, tarkastamalla
ne pistokoeluontoisesti sekä suorittamalla oikeita ja
oikea-aikaisia katselmuksia rakennuskohteissa. Sil-
loin asiakas saa vastinetta rakennuslupamaksulleen
ja rakennusvalvonta osaltaan edesauttaa hyvän ra-
kentamisen laadun saavuttamisessa.
■
Diplomi-insinööri
Reima Ojala
.
Rakennusvalvontajohtaja. Turun rakennusvalvonta.
Lähteet:
