8
Rakennettu Ympäristö 5/15
kerrosrakenteet on tarkoitettu ilmanpitäviksi eristys-
tasosta riippumatta.
Oulu on toiminut tälläkin saralla edelläkävijänä.
Pientalojen ilmavuotoluvun systemaattinen mittaa-
minen ja tulosten julkistaminen on juurruttanut pai-
nekokeen tavanomaiseksi käytännöksi Oulun seudul-
la. Esimerkiksi viime vuonna neljä pientalovalmista-
jaa mittasi kaikki valmistuneet kohteensa erinomai-
sin tuloksin. Mittaustilasto osoittaa systemaattisen
mittaamisen parantaneen ilmanpitävyyden tasoa ja
rakentamisen laatua merkittävällä tavalla.
Kylmäsilta-analyysit detaljisuunnittelun tukena
Opas kiinnittää erityistä huomiota viivamaisten kyl-
mäsiltojen analysointiin. Kylmäsiltojen analysoin-
ti lisää ymmärrystä liitoskohtien kosteusteknises-
tä toimivuudesta ja oikeista toteutustavoista ja joh-
taa yleensä myös merkittävään energiansäästöön.
Rakentamismääräysten taulukkoarvot kannustavat
osaltaan kylmäsiltojen laskemiseen, koska laskettu
viivamainen lisäkonduktanssi on lähes poikkeukset-
ta taulukkoarvoa pienempi.
Riskien ja rakennusvirheiden välttämisen nä-
kökulmasta vakioitujen rakenneratkaisujen käyttä-
misellä on merkittäviä etuja hankekohtaiseen opti-
mointiin ja jatkuvasti vaihtuviin rakenneratkaisuin
verrattuna.
Entä kannattaako se taloudellisesti?
Rakentamismääräysten vertailuarvoja paremman
lämmöneristyksen kustannuksista on esitetty erilai-
sia arvioita. Taloudelliseen kannattavuuteen ja inves-
toinnin takaisinmaksuaikaan vaikuttavat olennaises-
ti korkoa ja energian hintakehitystä koskevat oletuk-
set, joihin liittyy suuria epävarmuustekijöitä.
Rakenteellisen energiatehokkuuden lisäkustan-
nusten osalta opas viittaa aiemmin tehtyihin laskel-
miin ja toteutettuihin passiivitalohankkeisiin, jois-
sa vertailuarvoja parempien ratkaisujen käyttö on
johtanut erittäin maltillisiin lisäkustannuksiin, ja
takaisinmaksuajat ovat muodostuneet hyvin koh-
tuullisiksi.
Huomio lämmitystehoon
Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi omi-
naisenergiankulutuksen rinnalla on tarkasteltava
energiaverkkojen huippukuormia ja mahdollisuuk-
sia niiden leikkaamiseen. Airaksisen ja Vuolteen tut-
kimukseen (2015) viitaten opas toteaa, että ener-
giatehokkaan rakennuksen lämmitystehontarve on
olennaisesti tavanomaista rakennusta pienempi,
vaikka lämmitystehossa ero onkin pienempi kuin ti-
lojen lämmitysenergiankulutuksessa.
Rakenteellisen energiatehokkuuden
mahdollisuudet
Oppaassa todetaan, että viimeaikaisten tutkimusten
valossa vähäpäästöisimmät asuinrakennukset ovat
hyvin lämmöneristettyjä uudisrakennuksia. Suo-
men Ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -kilpailussa
verrattiin asuinkerrostalojen elinkaaren hiilijalan-
jälkeä. Vertailussa menestyneille kohteille on yhteis-
tä rakentamismääräysten vertailutasoa paremmin
lämmöneristetty ulkovaippa. Vähäpäästöisimmik-
si arvioitiin kaksi matalaenergiakerrostaloa: Järven-
pään kaupungin vuokra-asuntoyhtiön rakennutta-
ma betonirakenteinen Mestaritorppa sekä Raken-
nusliike Reposen Vantaan asuntomessuille rakenta-
ma puukerrostalokortteli
.
Pekka Hännisen
tutkimuksessa vuodelta 2014
tarkasteltiin 13 omakotitalon ympäristövaikutuksia
ja erityisesti materiaalivalmistuksen ja energian-
käytön hiilijalanjälkiä. Energiankäytön kasvihuone
kaasupäästöt laskettiin käyttäen saatavilla olevaa,
Vaihtoehtoisten
ratkaisumallien vaikutusta
tilojen lämmitystarpeeseen
voi luonnosvaiheessa verrata
painotetun muotokertoimen
avulla, ilman varsinaista
energialaskentaa.
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
