Rakennettu Ympäristö 5/15
5
Pääkirjoitus
Kuva: Risto Oksanen
Mikä
rakentamisessa
on vaikeaa?
R
akentamisen lainalaisuudet ovat hioutuneet
vuosituhansien aikana. Lukutaidottomat ih-
miset ovat yrityksen ja erehdyksen kautta op-
pineet fysiikan ja kemian saloja. Kun doku-
mentointitaito kasvoi, pystyttiin kokemuksia siirtä-
mään yli sukupolvien.
Silti kehittyneissäkin maissa arvioidaan rakenta-
misen virheiden maksavan yhteiskunnalle miljarde-
ja ja miljardeja. Monissa tutkimuksissa on päädytty
johtopäätökseen, jonka mukaan suurin yksittäinen
virheiden aiheuttaja piilee asenteissa. Tietoa ja tai-
toakin on, mutta niitä ei käytetä täysimääräisesti.
Rakenteellinen turvallisuus miellettiin aikaisem-
min lähinnä konstruktioihin liittyväksi kysymyksek-
si. Miten rakennus saadaan pysymään pystyssä ja
sortumatta. Tänä päivänä rakenteelliseen turval-
lisuuteen kuuluu kiinteästi kaikki rakennusfysiik-
kaa koskeva. Rakennusfysiikka on nopeasti kehitty-
vä tieteenala. Rakennesuunnittelu on paitsi statiik-
kaa niin myös energiatehokkuutta, eri materiaalien
ominaisuuksien osaamista ja ennen kaikkea koko-
naisuuden ymmärtämistä ja hallintaa. Rakennuk-
sen yksittäinen osa voi olla vaikka kuinka taitavasti
suunniteltu ja toteutettu, mutta jos kokonaisuus ei
toimi, niin rakennuksen elinkaari voi olla kuviteltua
lyhyempi.
Rakennusvalvonta on siitä erikoisessa asemas-
sa, että se näkee kokonaisuuden. Sitä mukaa kun
suunnittelutehtävät ovat eriytyneet, niin viranomai-
sen tehtävänä on arvioida syntyvää lopputulosta. Oli
sitten kysymys uuden rakennuksen rakentamisesta
tai olemassa olevan korjaamisesta.
Rakentaminen voi olla vaikeaa, tai sitten ei. Toi-
sinaan otetaan tietoisia riskejä, ja hyvä niin. Ilman
kokeiluja ei päästä eteenpäin. Viranomainen voi
esittää epäilyksensä, mutta jos hankkeeseen ryhty-
vä ehdoin tahdoin haluaa käyttää ennestään tunte-
mattomia materiaaleja tai rakenneratkaisuja ja pys-
tyy esittämään niistä tarvittavat dokumentit, niin
pitääkö viranomaisen jyrkästi tämä kieltää? Vaikea
kysymys, jossa joutuu punnitsemaan eri tekijöitä.
Yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan.
Rakennuksen käyttäjien turvaaminen on raken-
nusvalvonnalle kuuluvia perustehtäviä. Mutta myös
rakennuksen omistajalle kuuluva velvoite. Laaja-
runkoisten rakennusten rakenteellista turvallisuutta
koskeva lainsäädäntö on oiva esimerkki yhteiskun-
nan reaktiosta ja nollatoleranssista. Jos rakennus on
tarkoitettu suurelle yleisölle, tulee olla riittävä var-
muus siitä, että rakennus ei romahda. Riian Maxi-
ma-kauppakeskuksen kattosortuma 21.11.2013 on
tästä karmaiseva esimerkki. Päivää aikaisemmin oli
developpaaja esitellyt kauppakeskusta seminaarissa
ja kehunut sitä menestystarinaksi. Seuraavana päi-
vänä 54 menetti romahduksessa henkensä. Latvi-
an valtiollinen rakennusvalvonta oli tarpeettomana
ajettu sitä ennen alas. Vuonna 2013 rakennus oli
palkittu Latvian parhaana rakennuskohteena.
28.10.2015
LAURI JÄÄSKELÄINEN
