Rakennettu Ympäristö 5/2015 - page 7

Rakennettu Ympäristö 5/15
7
Päivänvalokerroin varmistaa luonnonvalon
saannin
Opas nostaa esille sisätilojen päivänvalo-olosuhteet
vastapainona sille, että energiatehokkuustarkaste-
lut ohjaavat tyypillisesti pienentämään ikkunapinta-
alaa. Päivänvalosuhteen (
daylight factor
) avulla voi-
daan varmistaa riittävä päivänvalon saanti asuinhuo-
neissa. Parhaita käytäntöjä edustaa näiltä osin
Active­
house
-konsepti, jossa päivänvalosuhde lasketaan
kaikille rakennuksen asuinhuoneille.
Active house
-kriteeristössä vähiten päivänvaloa
saava asuinhuone määrittää koko rakennuksen
luokituksen luonnonvalo-olosuhteiden osalta. Käy-
tännössä päivänvalosuhteen laskeminen ohjaa mal-
tillisiin runkosyvyyksiin sekä ikkunoiden sijoittelun
ja pinta-alan tarkempaan harkintaan.
Active house
-konsepti asettaa tavoitteita yhtäläisesti rakennuk-
sen energiankulutukselle, ympäristöominaisuuksil-
le ja sisäolosuhteille. Tämänkaltainen tasapainot-
tava tavoitteenasettelu vaikuttaa käyttökelpoiselta
­lähestymistavalta.
Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen
vaatii systemaattisuutta
Tavanomaista suuremman ikkunapinta-alan vaiku­
tus voidaan kääntää energiatehokkuuden hy-
väksi hyödyntämällä lämmityskaudella aurinko­
energiaa passiivisesti ja varmistamalla riittävä
­kesä­ajan ­aurinkosuojaus. Suomalaisia esimerkkejä
ja mittaus­tuloksia on näiltä osin toistaiseksi vähän,
vaikka esimerkiksi vuonna 2008 ilmestynyt Aurinko-
opas on tarjonnut tietoa tästä myös suomalaisraken­
tajille.
Nyt julkistettu opas kuvaa aiempaa tarkem-
min ja nykyisiin energiatehokkuustasoihin perus-
tuen aurinkoenergian passiivisen hyödyntämisen
säästö­potentiaalin. Aurinkoenergian passiivisella
hyödyntämisellä voidaan kuitenkin pienentää tilo-
jen lämmitystarvetta jopa 20–30 % vielä Oulun le-
veyspiireilläkin. Opas kuitenkin osoittaa, että jos
omakotitaloa ei erityisesti suunnitella nappaamaan
­auringonsäteilyä hyödyksi sisätilojen lämmitykseen
talvikaudella, rakennuksen eteläsuuntauksella ei
voiteta mitään energiankulutuksessa. Puolittain
tehty aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen
ei siis tuota tavoiteltuja säästöjä. Tähän aihepiiriin
tuntuu yhä liittyvän lisätutkimuksen tarvetta, esi-
merkiksi siksi että tähänastiset tarkastelut ovat kos-
keneet lähinnä erillispientaloja.
Ylilämpenemistä ei hallita lämmöneristyksellä
Opas kumoaa usein esitetyn väitteen siitä, että raken-
tamismääräysten vertailuarvoja parempi lämmön-
eristystaso lisäisi olennaisesti rakennuksen jäähdy-
tystarvetta. Dynaamisella simulaatio-ohjelmalla teh-
ty herkkyystarkastelu osoittaa, että rakennuksen läm-
möneristystason vaikutus jäähdytystarpeeseen on
pieni verrattuna ikkunoihin liittyviin suunnittelurat-
kaisuihin sekä aurinkosuojaukseen. Ylilämpenemis-
tä ei siis hallita lämmöneristystasojen valinnalla vaan
aurinkosuojauksella.
Matalaenergiarakenteiden
homeindeksitarkastelut ja kosteudenhallinta
Opasta varten analysoitiin 20 matalaenergiaraken-
netyypin kosteusteknistä toimivuutta VTT-TTY-ho-
meindeksimallin avulla. Suomalaista homeindeksi-
mallia pidetään kansainvälisestikin ainutlaatuisena
tapana tarkastella rakenteen olosuhteita ja alttiutta
homeen kasvulle.
Oppaan tarkastelut eivät tuoneet esille sellaista
ongelmakohtaa, joka ei ratkeaisi rakenteiden asian-
mukaisella suunnittelulla ja huolellisella toteutuk-
sella. Kosteudenhallinnan käytäntöjen sekä siihen
liittyvän osaamisen kehittäminen suunnittelussa ja
toteutuksessa on kuitenkin välttämätöntä lämmön-
eristystasoista riippumatta. Parhaisiin käytäntöihin
kosteudenhallinnassa lukeutuu esimerkiksi Ou-
lun rakennusvalvonnan lanseeraama rakentamisen
kuivaketju, jonka nimi viittaa elintarvikkeiden kat-
keamattomaan kylmäketjuun.
Ilmavuotoluvun mittaus
laadunvarmistusmenettelynä
Rakennuksen ilmavuotoluvun systemaattinen mit-
taaminen parantaa osaamista sekä toimii yhtenä
kosteusteknisen toimivuuden varmistusmenette-
lynä ja rakentamisen laadun mittarina. Ns. moni­
Varjostavien tekijöiden vaikutusta ikkunoista sisätiloihin
lankeavaan auringonsäteilyyn voi arvioida ns. aurinkokaavion
avulla. Kaavio osoittaa auringonsäteilyn kulman Helsingissä.
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...60
Powered by FlippingBook