Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

iten näitä tavoitteita halutaan edistää, on

listattu osin hyvinkin yksityiskohtaisina

kirjauksina hallitusohjelman Asuntora-

kentamisen lisääminen -liitteeseen.

Hallitusohjelman toteuttaminen etenee useassa

eri aallossa. Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten

yleiskaavojen vahvistamisesta ympäristöministeriös-

sä luovuttiin viime helmikuun alussa. Poikkeamistoi-

mivalta siirrettiin kokonaan kuntien harkintaan huh-

tikuussa. Jatkovalitusmahdollisuuksia ollaan rajaa-

massa valituslupamenettelyä laajentamalla. Yhden

luukun palvelukonseptia kehitetään. Rakentamis-

määräysten selkeyttäminen on hyvässä vauhdissa.

Oma kokonaisuutensa on kaavoituksen ja raken-

tamisen lupien sujuvoittaminen. Siihen liittyvien hal-

litusohjelman kirjausten toimeenpanemiseksi val-

misteltu maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys

on annettu vastikään eduskunnalle. Tavoitteena on,

että muutokset saataisiin voimaan ensi keväänä.

Kaupan ohjaus kevenee

Vaikutuksiltaanmerkittävimmät muutosesitykset liit-

tyvät vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin oh-

jaukseen. Tavoitteena on lisätä toimialan kilpailun

kehittymistä ja kaupan toimijoiden edellytyksiä ke-

hittää palvelujaan ja toimintakonseptejaan kilpailu-

ja kuluttajaviranomaisten vaatimusten mukaisesti.

Suuryksikön kokoraja nousisi nykyisestä 2000 ker-

rosneliömetristä kaksinkertaiseksi. Tämä tarkoittaisi

käytännössä sitä, että päivittäistavarakaupan super-

market-kokoluokan myymälät ja mm. tyypilliset Lidl-

kauppaketjun liikkeet jäisivät kokorajan alapuolelle.

Paljon tilaa vaativan kaupan osalta pääosa rautakau-

poista, autokaupoista ja puutarha-alan kaupoista alit-

taisi myös uuden kokorajan.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoi-

tus tulisi esityksenmukaan osoittaamaakuntakaavas-

sa vain keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella.

Niin ikään luovuttaisiin velvoitteesta ottaa huomioon

kaupan toimiala sijainnin perusteena. Se korvattai-

siin palvelujen saavutettavuudella. Jatkossakin vähit-

täiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka

olisi keskusta-alue.

Kaavojen ohjausvaikutukseen muutoksia

Nykyisin yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan raken-

tamisen mahdollistavana kaavana vain rannoilla ja

sellaisissa kylissä, joissa ei ole merkittävää rakenta-

mispainetta. Edellisen osalta ongelmaksi on koettu

rantaan asti ulottuvat kyläalueet, joissa kyläraken-

teen ja loma-asutuksen suunnittelutarpeen eroa ei

ole aina voitu huomioida riittävästi. Jälkimäinen ra-

jaus on johtanut siihen, että yleiskaavaa ei ole voitu

käyttää suoraan rakentamisen ohjaamiseen esimer-

kiksi kasvavissa kylissä kaupunkien lievealueilla.

Esityksessä annettaisiin rantaan ulottuvien kylä-

alueiden kaavoissa mahdollisuus luopua edellytyk-

sestä jättää riittävä yhtenäinen rakentamaton alue.

Suoraan rakentamista ohjaavia yleiskaavoja voitai-

siin jatkossa laatia myös rakentamispaineisiin ky-

liin. Tämä ei kuitenkaan voisi koskea taajamia, jois-

sa maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan

laatimista. Sellaisia ovat esimerkiksi tiiviit pientalo-

alueet, jotka edellyttävät keskitettyä kunnallistekniik-

kaa tai liikennejärjestelyjä tai jo asemakaavoitettujen

alueiden laajentaminen.

Hierarkkisen kaavajärjestelmämme perusperiaate

on, että yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtai-

semman kaavan laatimista tai muuttamista. Käytän-

nössä erityisesti yleiskaavat eivät ole aina ajantasai-

sia, jolloin olosuhteiden merkittävä muutos saattaa

vaikeuttaa tarvittavan asemakaavan laatimista.

Jatkossa olisi mahdollista muuttaa asemakaavaa

vanhentuneen yleiskaavan ohjausvaikutuksen estä-

mättä, jos voidaan varmistua asemakaavoituksen so-

veltumisesta yleiskaavan kokonaisuuteen ja yleiskaa-

van sisältövaatimusten huomioon ottamisesta. Täl-

laisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi yleiskaavan

ikä tai että se onmyöhemmin laaditunmaakuntakaa-

van vastainen. Myös parhaillaan laadittavana olevan

yleiskaavan linjaukset ja sisältö voisi tulla kysymyk-

seen poikkeamisen perusteena.

Yleispiirteisiä kaavoja on voitu laatia tarvittaessa

vaiheittain tarkastelemalla ajankohtaisia teemoja tai

osakokonaisuuksia. Asemakaavoituksessa aiemmin

laaditun kaavan avaaminen kokonaisuudessaan ei

ole kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaista.

Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

sujuvoittaminen eduskuntaan

Hallituksen maankäyttö- ja rakennuslakiin kohdistamat sujuvoittamistavoitteet

voi tiivistää neljään periaatteeseen: helpottaminen, yksinkertaistaminen,

salliminen ja markkinoiden toimivuuden edistäminen.

MATTI VATILO