Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

Pääkirjoitus

Uudistuksia

Aineellisessa mielessä huomio kiinnittyy varsin-

kin rakentamisen määräysten osalta enemmän ja

enemmän EU:sta tuleviin vaatimuksiin. Tervettä vaa-

timusten yhdenmukaistumista ei voi pitää huonona

asiana. Vuosien varrella on monesti ihmetelty, miksi

naapurimaiden välillä on edelleen huomattavia ero-

ja vaikkapa palomääräyksissä. Toisaalta rakentamis-

tavat ja pelastustoimen järjestelyt saattavat maiden

välillä poiketa niin perustavanlaatuisesti, ettei täy-

delliseen harmonisointiin koskaan voida päästä. Hil-

jattain on poliittisella tasolla tehty avauksia, joissa

Suomen ja Ruotsin palomääräyksiä ryhdytään tar-

kastelemaan harmonisointimielessä. Ennen kuin

niin pitkällä ollaan, tullaan Suomen oma rakenteel-

lista paloturvallisuutta koskeva E1 uudistamaan.

Lausuntojen antamisesta kiinnostuneiden kannat-

taa varata siihen aikaa vaikkapa joulunpyhiksi.

Pari vuotta rakentamisen kentän mieliä askar-

ruttanut lähes nollaenergiarakentaminen ja siihen

liittyvä kansallinen toimeenpano on sekin loppu-

suoralla. Monien kauhistelemaa jättiuudistusta ei

ole tulossa. Energiatehokkuus pysyy imperatiivina,

mutta määräykset sisältävät vaihtoehtoja ja mah-

dollisuuksia saavuttaa eri tavoin uusien rakennus-

ten niin sanottu lähes nollaenergiataso. Pikemmin-

kin voi käydä niin, että uudistusmielisimmät kehittä-

vät omaehtoisesti vähimmäistasoa selvästi parempia

ratkaisuja, unohtamatta missään vaiheessa hyvän si-

säilmaston, huollettavuuden ja kosteusteknisen toi-

mivuuden tärkeyttä. Uuden oppimiselle ja laadun

parantamiselle on nyt tilausta.

20.11.2016

LAURI JÄÄSKELÄINEN

[i] Eija Mäkinen: Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen

kaavoituksessa? Ympäristöministeriön raportteja 10/2016.

akentamismääräysten yksinkertaistaminen ja

vähentäminen on ollut säännöllisesti esillä.

Hallitus hallituksen jälkeen on ottanut tavoit-

teeksensa tarpeettomaksi koetun sääntelyn

purkamisen. Juha Sipilän hallitus käynnisti ripeästi

uudistuksia. Rakennetun ympäristön kannalta mer-

kityksellisin jo toteutetuista on huhtikuun alusta

voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos

196/2016. Kymmenestä suurimmasta kaupungista

saatujen kokemusten myötä siirrettiin valtiolle vielä

osittain kuulunut rakentamisen poikkeamistoimival-

ta kokonaisuudessaan kunnille.

Lisää uudistuksia on tulossa, eivätkä ne välttä-

mättä kalpene jo voimaan saatettujen rinnalla. Vuo-

sia kestänyt urakka, jossa käydään läpi Suomen ny-

kyinen rakentamismääräyskokoelma ja saatetaan

asetukset vastaamaan muun muassa perustuslaista

johtuvat vaatimukset, on loppusuoralla. Poliittisesti

kiinnostava on ollut kysymys viranomaisten ja yksit-

täisten kansalaisten valitusoikeudesta. Kaavavalitus-

ten osalta päättyi kevättalvella valmistunut selvitys

[i]

johtopäätökseen, ettei syytä siirtyä kunnallisvalituk-

sesta hallintovalitukseen ole. Valtaosa kaavavalituk-

sista tehdään asianosaisten toimesta, eikä asianosais-

ten valitusoikeutta voi oikeusturvasyistä loputtomiin

rajoittaa. Kaavavalitukset pelkästään kunnan jäse-

nyyden perusteella ovat loppujen lopuksi suhteellisen

harvinaisia. Sen sijaan valituslupajärjestelmän edel-

leen laajentaminen saattaa nousta ajankohtaiseksi.

Tiuhaan muuttuva lainsäädäntö ja rakentamis-

määräykset pakottavat soveltavat viranomaiset py-

symään hereillä. Samaan aikaan monia valtion vi-

ranomaisia odottavat mittavat uudistukset, jotka

liittyvät maakuntien itsehallinnon muodostamiseen.

Tulevia ratkaisuja vielä hiotaan, mutta jo tällä halli-

tuskaudella on määrä saada maakuntahallinto sote-

ratkaisuineen valmiiksi.

Kuva: Risto Oksanen