54 / 76
54
RY Rakennettu Ympäristö 2/18
tukaavaan. Vanhimmat rakennukset ovat pääasias-
sa 1882 palon jälkeisiä, ja niidenkin määrää sotien
aikaiset pommitukset harvensivat poikkeuksellisen
paljon. Oulu on kauan ollut suuri hallinto- ja kaup-
pakaupunki, mutta kasvanut erityisesti viime vuosi-
kymmeninä.
Keskustan kehittämisessä Oulu oli liikkeellä var-
hain 1980-luvulla ja erityisesti 1987 alkaen pysyvän
kävelykadun eli Rotuaarin teemalla. Jo 1993 se sai
arkkitehtiliitto SAFA:n palkinnon keskustan kehit-
tämistyöstä. Kävelykatua on sittemmin laajennettu
monipuolisemmaksi kävelykeskustaksi, mikä on ol-
lut myös monissa muissa kaupungeissa tavoitteena.
Keskustan saavutettavuutta on varmistettu Kivisy-
dämeksi kutsutulla kallioparkilla.
Myös Oulun arkkitehtuuri on kehittynyt, var-
maankin osaksi siellä 1959 aloitetun arkkitehtuu-
rin opetuksen ansiosta. Tuolloinhan epäiltiin, onko
perustettuun yliopistoon syytä arkkitehtuurikoulua
laittaa, eihän siellä muun muassa professori
Pentti
Kaiteran
mielestä ollut arkkitehtonisesti edustavia
rakennuksia eikä ”edes asemakaavaa”. Omat suosik-
kini Oulun keskustassa ovat rannalla oleva torikoko-
naisuus sekä keskustan läpi virtaava Kaupunginojan
puistovyöhyke.
Jyväskylää kehitetty arkkitehtuurikilpailuilla
Suurimpien taajamien joukkoon lähes 120 000 asuk-
kaallaan ja Suomen Ateenaksikin kutsuttu viimeisenä
ja kovalla vauhdilla noussut
Jyväskylä
on ehkä eniten
yliopistovetoinen. Vuonna 1837 perustettu sisämaan
kaupunki oli torikeskeinen pikkukaupunki, jonka ase-
makaavan viimeisteli Engel 1838. Jyväskylä ei kuiten-
kaan ole enää torikeskeinen, koska tori siirrettiin si-
vummalle ja alkuperäinen tori jäi kirkkopuiston rooliin.
Jyväskylä suuntautui jo 1976 kävelykeskustan
perustamiseen, mikä tuli käytännössä mahdolli-
seksi ohiajoliikenteen siirryttyä Rantaväylälle 1989.
Keskustan parannustyö1990-luvulla oli Jyväskyläs-
sä erityisen mittava ja näyttävä prosessi, jossa ”pel-
tomarkettien” ja autoliikenteen jo lähes tappama
kaupungin ydin elvytettiin, aluksi historiallisessa
ytimessä sijaitsevalla Kauppakadun kävelykadulla.
Aktiivinen ja vähitellen laajennettu kävelyka-
tu kokoaa yhteen keskeiset kauppakeskukset, tava-
ratalot, ravintolat, päivittäistavarakaupat ja kadun
erikoisliikkeet sekä myös hallinnollisia rakennuk-
sia. Kulttuuriakseli niveltää keskustaan niin sano-
tun ”boheemikaupungin”, jolla on oma suvaitsevai-
nen käsikirjoituksensa.
Jyväskylä on voimakkaasti profiloitunut myös
muulla kuin suoraan ydinkeskustan kehittämiseen
liittyvällä arkkitehtuurillaan, ennen muuta
Alvar
Aallon
sekä tavallista yleisemmin ja johdonmukai-
semmin käytettyjen arkkitehtuurikilpailujen kautta.
Matkakeskus (2002, arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik
Oy, P. Rouhiainen) on herättänyt huomiota sekä toi-
minnallisesti että arkkitehtuurillaan. Kiinnostavin
kehitysmahdollisuus Jyväskylässä saattaa olla yli-
opiston ja kaupallisen keskustan yhteyden edelleen
kehittäminen.
Kaupunkikeskusta vie Lahtea eteenpäin
”Nuorin vanha kaupunkimme”, vasta 1905 kaupun-
giksi, kauppalaksi toki Pietarin rautatien myötä jo
1878 perustettu
Lahti
on ollut kauan suurimpia kau-
punkejamme, kaupungissa oli yli 80 000 asukasta jo
1965. Lahden keskustan asemakaava on kehittynyt
Sibelius-talo ja Ankkurin alue tukevat keskustaa ja luovat Lahdelle uudenlaista imagoa, joka heijastuu myös keskustaan.
Kuva: Aulis Tynkkynen