Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

Arkkitehtiopetus näkyy Tampereen

kaupunkikuvassa

Kustaa III:n

valtakaudella 1779 perustettu

Tampe-

on tunnetusti pohjoismaiden suurin sisämaakau-

punki, mutta sen keskusta on myös maamme toisek-

si suurimman, yli 325 000 asukkaan taajaman ydin.

Tästä Tampereen puolella on noin kaksi kolmasosaa.

Eräiden kyseenalaisten vaiheiden jälkeen keskusta-

miljöön perustekijät ovat kohtalaisesti turvattuja, mi-

hin osaltaan on vaikuttanut 1969 kaupungissa alkanut

arkkitehtiopetus. Ensimmäinen kävelykatu Tampe-

reella oli 50-metrinen Kuninkaankadun pätkä jo 1978.

Kaupunkien etunenässä 2007 perustettu por-

mestariorganisaatio on vauhdittanut asioiden hoi-

tamista ja tuonut myös keskustan kehittämiseen

avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. On aikaansaatu hyvä

ilmapiiri ja prosessi, johon pääosin kaikki tarvitta-

vat tahot haluavat osallistua, mikä on lisännyt työ-

hön uskallusta, tavoitteellisuutta, laatua ja uskotta-

vuutta. Tampere Tunnetuksi ry on Suomen vanhin

kaupunkiyhdistys, joka tehnyt jo 50 vuotta vuoro-

vaikutteisesti keskustan kehittämisyhteistyötä.

Rautatien valmistuminen 1876 loi pohjan Tam-

pereen ytimelle eli nykymittaiselle Hämeenkadulle,

joka yhdisti alkuperäisen,

Daniel Hallin

1779 kaa-

vaan perustuvan torikeskustan asemaan. Tämä on

ollut luonteva pohja myös nykyisille keskustahank-

keille, kuten ratikalle, pysäköintiluolille ja Areena-

hankkeelle, jonka ideoinnissa on ollut mukana tun-

nettu puolalais-amerikkalainen arkkitehti

Daniel

Libeskind

Tampereen omaleimaisuus perustuu kuitenkin

jatkossakin ennen muuta sen teollisesta historias-

ta kertovaan kosken partaalla olevaan kansallismai-

semaan.

Oulun monipuolinen kävelykeskusta

Kaarle IX:n

aikaan 1605 Perämeren keskukseksi

perustetun

Oulun

keskustaa ympäröi noin 200 000

asukkaan taajama, josta Oulun alueella on 90 %. Sen

kasvuvauhti on ollut maamme mittakaavassa erityi-

sen nopeaa. Oulun keskustan rakenne perustuu pit-

kälti 1822 palon jälkeiseen, Ehrenströmin ja Enge-

lin Helsingin tapaisena yhteistyönä laatimaan ruu-

Oulu perustettiin Oulujoen suuhun, ja voimalaitokset ovat kaupunkimiljöön keskeinen osa.

Oulun tori on ollut yksinäinen saareke. Asuntojen ja vierassataman ansiosta torista on tullut elävä osa keskustaa.

Kuvat: Aulis Tynkkynen