55 / 76
RY Rakennettu Ympäristö 2/18
55
vaiheittain, alun perin
Alfred Cawénin
(1836−1912)
suunnitelman (1882) perusteella.
Nyt Lahden taajama on Hollolan puoli mukaan
luettuna saman kokoinen kuin Jyväskylässä, mutta
olennaisesti Oulua pienempi. Lahti on jäänyt ilman
varsinaista omaa yliopistoa, mutta sen maantieteel-
linen asema parani olennaisesti oikoradan valmis-
tuttua 2006. Kaupunkirakentamisessa Lahti on pro-
filoitunut näyttävästi muun muassa Sibelius-talon
(2000, arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula)
ja Matkakeskuksen (2016, arkkitehti JKMM Arkki-
tehdit Oy, SITO Oy) kautta.
Lahti sai järjestyksessä toisen EKK-palkinnon
ensimmäisestä laajasta ja aikataulutetusta keskus-
tan kehittämisstrategiastaan, joka viiveitten jälkeen
alkoikin toteutua. Keskustan kehittäminen on ollut
Lahdessa osa koko kaupungin rakennetta ja veto-
voimaisuutta koskevaa suunnittelua ja toteutusta.
Hanke on saanut tuekseen kävelyetäisyydellä ole-
van Ankkurin asunto- ja ranta-alueen. Voi olla, että
tavoitteena oleva yhteyden parantaminen keskus-
tasta Vesijärven rantaan on
edelleen suurin Lahden kes-
kustan erityispotentiaali.
■
Tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA
Aulis Tynkkynen
.
Elävät kaupunkikeskustat ry:n palkintoraadin jäsen.
Viitteet:
1
On syytä todeta, että myös Turussa keskustan kehittämistyö on
hyvin liikkeellä.
2
Heikkilä Mikko, Santasalo Tuomas. Tori osana kauppaa ja kau-
punkia. EKK, YM, 2006.
3
Heikkilä Mikko, Santasalo Tuomas, Karppinen Seppo. Suomalaisia
kävelykeskustoja. YM, 1996.
Jyväskylän näyttävä matkakeskus herätti valmistuessaan melkoisesti huomiota.
Alvar Aallon työväentalo on edelleen Kauppakadun helmi.
Kuvat: Aulis Tynkkynen