58 / 76
58
RY Rakennettu Ympäristö 2/18
vuokralla Free Riga pystyi parantamaan rakennuk-
sen kuntoa. He järjestivät myös rakennukseen en-
simmäisen kaikille avoimen tapahtuman, jonka ai-
kana oli erilaista tekemistä kuten workshopeja ja
konsertteja.
P14 oli ennen kaikkea oppimista sekä teknisis-
tä että juridisista seikoista. Mutta emme vielä ym-
märtäneet täysin kuinka tärkeää on rakentaa yhtei-
söä rakennuksen käyttäjien välille, Rubenis toteaa.
Last�adija-nimellä kohti
lupaavampaa tulevaisuutta
Kun nuoret toimijat rekisteröivät yhdistyksensä,
kiinteistönomistaja antoi heille toisenkin raken-
nuksen käyttöön. Riiassa kiinteistönomistaja saa
tuntuvan veronalennuksen, jos kiinteistö annetaan
kansalaisjärjestön käyttöön. Turgnejeva 17 eli T17-
nimisessä vanhassa puutalokokonaisuudessa oli
mahdollisuuksia myös asumiseen.
Vanhaan huonokuntoiseen puutaloon muutta-
minen kehitti ryhmän restaurointiosaamista, mut-
ta avasi myös heidän silmänsä alueen historialle.
He löysivät talosta kätkön, jonne juutalainen enti-
nen asukas oli piilottanut vanhoja dokumentteja,
ilmeisesti juuri ennen joutumistaan natsien ghet-
toon. Kommuuniin muutti muun muassa antropo-
logi, joka alkoi kerätä alueen asukkaiden tarinoita
alueesta.
Huomasimme, että alueella on epäselvä identi-
teetti, Rubenis sanoo. Meidän mielestä alueella on
Kaupunkiuudistamisprojektit Riiassa tähtäävät usein
kaupungin kehittämiseen uudisrakentamisella. Vanhat
rakennukset ovat toisaalta usein suojeltuja ja lopputuloksena
on joskus hyvinkin kontrastinen rakennuskanta.
todella kiinnostava monikulttuurinen historia.
Vuonna 2016 kiinteistöt myytiin norjalaiselle
kiinteistökehittäjälle, joka halusi jatkaa yhteistyö-
tä. Free Riga sai samaan aikaan kaupungilta apura-
han tapahtuman järjestämistä varten. Kun ryhmä
alkoi valmistella kaupunginosatapahtumaa, heidän
hallinnoimiensa talojen väliin sijaitsevalle suurelle
kentälle syntyi ajatus Lastˉadija-nimestä.
Halusimme nostaa esiin alueen historian ja va-
litsimme historiallisen nimen. Lastˉadija viittaa rah-
tilaivoihin, tässähän sijaitsi Riian vanha satama,
kertoo Rubenis.
Lastˉadijan asukkaiden piknikillä tavoiteltiin
asukkaiden kohtaamista, voimaannuttamista ja alu-
een potentiaalin osoittamista.
Tarkoittaako kehittäminen väistämättä
joidenkin asukkaiden syrjäyttämistä?
Mitä Lastˉadijan nykyisille asukkaille ja toimijoille
tapahtuu, jos alueen kehittäminen ja parantaminen
johtaa toimitilojen ja asuntojen hintojen nousuun?
Erityisesti anglo-amerikkalaisessa kontekstissa pal-
jon puhuttu gentrifikaatio kuvaa tällaista kehitystä.
Lastˉadijan ”uudisraivaajat” ovat huolissaan siitä, et-
tei heidän toimintansa muuttaisi aluetta liikaa. Sik-
si he ovatkin pyrkineet ottamaan alueen asukkaat
mahdollisimman hyvin mukaan alueen kehittämi-
seen.
Me olemme keränneet kaupunginosan legendo-
ja ja dokumentoineet ne. Jatkamme tätä työtä, Ru-
benis vakuuttaa.
Toistaiseksi alueen kehittäminen ei ole johtanut
tilojen hintojen nousuun, mutta pitkällä aikavälillä
sekin onmahdollista. Rubenis kuitenkin katsoo, että
rakennusten omistaja arvostaa heidän ei-kaupallis-
ta toimintaansa. Sen sijaan hän on kehittämässä ta-
lojen väliin päivittäistavarakauppaa. Mutta Rubenis
toivoo, että T17 voisi kehittyä asuinalueen ”kulttuu-
ritaloksi”.
Kulttuuritalot ovat häviämässä latvialaisesta
kulttuurista. Me näemme tarpeen edullisille tiloil-
le, jossa asukkaat voivat harrastaa tanssia, teatteria,
laulua ja muuta luovaa.
Tällä tavalla Free Rigan toimijat toivovat tuovan-
sa jotain sellaista alueen asukkaille, jota yhteiskunta
ei enää tarjoa.
■
Tekniikan tohtori, filosofianmaisteri
JohannaLilius
.
Tutkijatohtori. Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitos.
Kuva: Johanna Lilius