Rakennettu Ympäristö 2/16
27
Kokemuksia uusista ja
uudistetuista pätevyyksistä
FISE uudisti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat pätevyytensä MRL-
lakimuutoksen 41/2014 pohjalta vuonna 2015. Uusittuja ja uusia MRL:n
perustuvia pätevyyksiä on kaiken kaikkiaan 48 kpl. Ne sisältävät suoraan
MRL:n mukaiset pätevyydet sekä sen periaatteiden mukaan rakennetut alan
kehittämät pätevyydet.
M
RL 41/2014 esitti tutkintovaatimukset
yhtenäisenä eri suunnittelu- ja työnjoh-
toaloille. Yhtenäinen käytäntö on hyvä,
mutta lain siirtymäsäännöksen tulkinta
on haastavaa. On suunnittelualoja, joissa ei ole sys-
temaattisesti vaadittu rakennusvalvonnan hyväksyn-
tää. Tällainen ala on esimerkiksi rakennusfysiikan
suunnittelu. Vaikka henkilöt ovat toimineet erittäin
vaativien kohteiden vastuullisena rakennusfysiikan
suunnittelijoina, siitä ei löydy rakennusvalvonnan
hyväksyntää.
Tutkinto- ja koulutusvaatimusten muutokset
Laissa mainittu aiempi teknikon tutkinto on aiheut-
tanut väärinkäsityksiä. Teknillisessä koulussa talon-
rakennuksen tai tien- ja vesirakennuksen opinto-
suunnilta valmistuneista teknikoista on yleisesti käy-
tetty nimitystä rakennusmestari, vaikka se ei tuolloin
ollutkaan virallinen tutkintonimike. Työteknikko on
sitä suppeampi tutkinto ja ei ole siten lain tarkoitta-
ma teknikon tutkintoa vastaava tutkinto.
MRL:ää
täydentävissä
ympäristöministeriön
ohjeissa on annettu eri suunnittelu- ja työnjohto-
alojen ohjeelliset kokonaisopintopistevaatimukset.
Vaatimukset ovat yleisesti korkeampia kuin aiem
min. FISEn vaatimuksissa opintovaatimukset on
esitetty monella alalla ympäristöministeriön ohjetta
tarkemmin, jotta pätevyyslautakunnat voivat työs-
kennellä tasapuolisesti ja pätevyyden kannalta kes-
keisten osaamisalueiden osaaminen varmistetaan.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat kiitettä-
västi lähteneet kehittämään opetussuunnitelmiaan
uudistuksen pohjalta. Ammattikorkeakoulut ovat
yhteistyössä parhaillaan laatimassa uutta ohjeel-
lista suunnittelupuolen opetussuunnitelmaa, jossa
eri suunnittelualojen opintojaksot ja -sisällöt kuva-
taan ohjeellisesti. Tavoitteena on, että opiskelijalle
tarjottaisiin vaativan vaativuusluokan opinnot niil-
lä suunnittelualoilla, joihin ammattikorkeakoulu
profiloituu. Yhteismitallisuus helpottaa FISEn päte-
vyyslautakuntien arviointityötä ja rakennusvalvon-
tojen kelpoisuuden arviointia. Lisäksi se palvelee
opiskelijaa myös esim. hänen vaihtaessaan oppilai-
tosta tai hakeutuessaan täydennys- ja jatko-opintoi-
hin.
Ennen lakimuutosta valmistuneilla on usein
puutteita kasvaneissa opintovaatimuksissa. Tätä
varten tarvitaan joustavia mahdollisuuksia täyden-
tää opintoja. Tällaisia ovat esim. avoimen ammatti-
korkeakoulun tai yliopiston kautta suoritetut opin-
not ja alan muiden koulutustahojen järjestämä täy-
dennyskoulutus. Keskeistä on, että nämä opinnot
ovat sisällöltään, kestoltaan ja laadultaan vaaditun
tasoisia ja osaaminen on tunnistettu varmalla me-
netelmällä. Opinnot on esitettävä opintopisteinä eli
1 op vastaa 27 h opiskelijan työtä.
• Tärkeää on, että opiskelijoita informoidaan
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valintojen
merkityksestä tulevaan työuraan. Vastuu oman
osaamisen osoittamisessa on opiskelijalla itsel-
lään ja siksi kannattaa myös painottaa, että suo-
ritettujen opintojen tarkat sisältökuvaukset tulee
pitää tallessa.
• FISE on tuonut kaikkiin pätevyyksiin päivitys-
koulutusvaatimuksen. Pätevyyttä uusittaessa
on osoitettava, että on kehittänyt osaamistaan
koulutuksella. Pelkkä perustutkinto ja työkoke-
mus eivät enää riitä, sillä alan tekniikat kehitty-
vät nopeasti ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti.
Lisäksi pitäisi hallita ainakin perusasiat uusilta
aihealueita, joita ovat esim. kokonaisenergiate-
hokkuus, sisäilmastoasiat, BIM ja paikkatieto.
Muuttuneet työkokemusvaatimukset
Työkokemusvaatimuksia kiristettiin lakimuutokses-
sa. Pätevyyshakemuksissa esitetty kokemus on usein
laadultaan pätevyysvaatimusten mukaista, mutta
kestoltaan liian lyhyt. Lisäksi työkokemus saattaa
Marita Mäkinen