23 / 76
Rakennettu Ympäristö 2/16
23
Arkkitehti SAFA
Erkki Mäkiö
.
Kuva 7. Peltimadon torjuntaa. Matolääkettä kaadetaan muuratun
hormin kautta taloon.
Kuva 8. Yksi 1870-luvun koulun julkisivuleijona on luopunut
paikastaan. Takaa on paljastunut ulkoseinän lävistänyt
peltimadon pätkä. Mato oli saatu katkaistua sisäpuolelta.
Kanava jatkui välipohjassa puurakenteisena ja edelleen
pystykanavana ilmanvaihtouuniin takana. Leijonanpäät
sisäänhengittivät aikoinaan luokkahuoneisiin korvausilman,
jonka pystyuunit esilämmittivät samalla kun poistivat ilmaa
tulipesän kautta.
Kuva 9. Asiantuntijaohjeita riittää. Aina valitaan väärät.
maita vartioimaan erityiset madontorjuntajou-
kot. Vähitellen alkoi kuitenkin käydä selväksi, että
ihminen olikin mato-ongelman ydin. Matomyön-
teinen määräysvirasto suostui lopulta siihen, että
suojelukohteiden madotus voitiin välttää jos raken-
nuksiin ei päästettäisi myöskään ihmisiä. Lopulta
kaikki Suomen rakennukset, paitsi ihmis- ja entis-
tämiskiellossa olevat suojelukohteet, oli madotettu,
kesämökkejä ja autiokirkkoja myöten.
Madon alkuperä
Historiaselvityksessä löytyi madonjälkiä 1700-luvul-
ta lähtien. Madot olivat varhaisvaiheessa usein pii-
loutunet muurattuihin hormeihin ja toimivat sala
kavalasti savukanavina. 1870-luvun koulun ulkosei-
nästä löytyi peltimadonpätkiä (kuva 8). Selvisi, että
peltimato-ongelman synty liittyi muutokseen, jolla
lämmitystä ja ilmanvaihtoa alettiin erottaa toisistaan.
Kivitalojen ulkoseinärakenteen suhteen oli käynyt
samoin. Ongelmat alkoivat kun kantavaa ja lämpöä
eristävää rakennetta alettiin erottaa omiksi osikseen.
Kun peltiputkea pitkin ei pitkälle päästy, alettiin
tutkia painovoimaa.
Isaac Newton
sai ajatuksen pai-
novoimasta vuonna 1666 omenan pudottua hänen
päähänsä (kuva 5). Tutkimukset jakautuivat kah-
teen päälinjaan, omenatarhoihin ja kolmeen kuu-
toseen. Löytyi vanha kuva eräästä omenatarhasta,
jossa isäntäväki on poimimassa omenia. Ja mikäs
se puussa kiemurteli. Peltimadon alkuperä oli löy-
tynyt (kuva 6). Selvisi myös, että Newtonin päähän
pudonneessa omenassa oli ollut mato. Jos madot
olisivat ehtineet syödä omenan riittävän reikäisek-
si, ei se kevyenä olisi ehkä pudonnut. Painovoima
olisi jäänyt keksimättä.
■
Kuvat: Erkki Mäkiö