20 / 76
20
Rakennettu Ympäristö 2/16
Madonsyömät
mato, joka muutamassa vuosikymmenessä pesiytyi
vanhaan talokantaan.
Kun korjattava rakennus peitettiin pressuilla, al-
koi rakenteisiin ilmestyä madonreikiä (kuva 1). Ma-
dot tunkeutuivat virastotaloissa aluksi neuvottelu-
huoneisiin ja wc-tiloihin, vähitellen jokaiseen huo-
neeseen. Peltimadot valtasivat talojen ullakkotilat.
Sinne syntyi rytinällä peltinen matolaatikko. Madot
söivät itsensä yläpohjien läpi, läpi kerrosten, alas ja
ylös, kiemurtelivat ja risteilivät rakenteissa, huonei-
den seinillä ja katoissa (kuva 2).
Ennen äänettömien rakennusten uudeksi
ominaisuudeksi tuli kestosuhina. Matoja oli kahta
tyyppiä. Toinen puhalsi huoneeseen ilmaa, jonka
toinen imi pois – ja imi samalla myös talosta tun-
nelman. Ihmisen piti ennen poisimua ehtiä hengit-
tää sisään puhallettua ilmaa. (kuva 3)
Erkki Mäkiö
Ihminen on mestari rakentamaan itselleen ongelmia. Yksi pahimmista on
rakennus. Niitä ei osata korjata, restauroida eikä käyttää. Virheet ovat tuoneet
taloihin tauteja, jotka tarttuvat ihmiseen. Tästä on syystä huolestuttu. Taloista
ei tunnu välittävän kukaan, vaikka ne alkavat olla kaikki madonsyömiä.
S
uomessa rakennetaan väärän muotoisia talo-
ja, vääriin paikkoihin, vääränlaisin rakentein
ja vielä väärän värisiäkin. Taloja kunnossa
pidetään väärin, korjataan väärin ja restau-
roidaan väärin. Korjausohjeista valitaan aina väärät
(kuva 9).
Talojen väärinkäyttö on yleistynyt. Suomi on ra-
kennettu väärään paikkaan. Vääryydet ovat tuo-
neet tauteja taloihin. Yksi talotauti on jäänyt vaille
huomiota. Madot ovat syöneet talon toisensa
perään. Suojeltuja rakennuksia madot ovat vainon-
neet yli puoli vuosisataa.
Matohyökkäys
1950-luvulla alkoi taloihin ilmaantua peltikuorisia,
litteitä matoja puhaltamaan ja imemään ilmaa. Näis-
tä jalostui vähitellen pyöreäkylkinen kierresauma-
Kuva 1. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että
peltimadot iskevät rakennuksiin aina kun ne
pussitetaan.
Kuvat: Erkki Mäkiö