Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

KHO:n päätöksiä

■

Yhtä asuinkerrostalotonttia kos-

kevalla asemakaavan muutoksella

oli lisätty merkittävästi tontin ra-

kennusoikeutta.

Asemakaavan muutoksesta

oli valitettu sillä perusteella, et-

tä maanomistajien tasapuolinen

kohtelu edellyttäisi tulevassa kaa-

voituksessa vastaavaa rakennus-

oikeuden lisäämistä lähiympäris-

tön asuinkerrostalotonteille, mikä

puolestaan johtaisi yhtenäisen

kaupunkikuvan turmeltumiseen.

Korkein hallinto-oikeus totesi,

että kyseessä olevan kaupungin

keskusta-alueella sijaitsevan ker-

rostalotontin rakennusoikeuden

lisäämiseen oli kaupunkiraken-

teen tiivistämisestä johdettavat

maankäytölliset perusteet. Kaava-

muutoksen kohteena ollut tontti

poikkesi muista ympäristön ton-

teista kooltaan, muodoltaan ja

rakennettavuudeltaan. Kaavaan

sisältyi yksityiskohtaisia katto- ja

räystäskorkeutta sekä pintama-

teriaaleja koskevia määräyksiä.

Katselmushavaintojen perusteella

kaavamääräystenmukaisesti toteu-

tettu suurempi rakennusoikeus oli

osoitettavissa tontille kaupunkiku-

vaa heikentämättä. Kaavoituksessa

noudatettavan yhdenvertaisuus-

periaatteen noudattaminen edel-

lytti, ettei maanomistajia asetettu

toisistaan poikkeavaan asemaan,

ellei siihen ollut kaavan sisältöä

koskevat säännökset huomioon

ottaen maankäytöllisiä perusteita.

Yhdenvertaisuusperiaate ei näin

ollen edellyttänyt vastaavan ra-

kennusoikeuden osoittamista ym-

päristön tonteille, vaan ainoastaan

sellaista rakennusoikeutta, joka

näiden tonttien ominaisuuksien

perusteella oli osoitettavissa niille

muun ohella kaupunkikuvan vaa-

limiseen velvoittavan asemakaavan

sisältövaatimuksen puitteissa. Tä-

män vuoksi asemakaavan muutos

ei ollut esitetyllä perusteella lain-

vastainen. Kunnan jäsenen kaava-

muutoksesta tekemä jatkovalitus

hylättiin.

Arviointia

Tapauksessa on kysymys

Lappeen-

rannan kaupungin

3. kaupungin-

osan (Kylpylä) korttelin 13 tonttia

n:o 41 koskevasta asemakaavan

muutoksesta. Noin 1 300 neliö-

metrin tontti sijaitsee Kaupungin-

lahden rannalla Lappeenrannan

keskusta-alueen pohjoisosassa.

Voimassa olevassa vuoden 2005

asemakaavassa tontti on varattu

asuinkerrostalojen korttelialueeksi

(AK) ja tontille on osoitettu raken-

nusoikeutta 1 120 kerrosneliömet-

riä. Suurimmaksi sallituksi kerros-

luvuksi on osoitettu neljä.

Tontti 41 rajautuu pohjoispuolel-

taan valtakunnallisesti merkittävään

kulttuurihistorialliseen ympäristöön

”Lappeenrannan linnoitus- ja varus-

kuntakaupunki”. Itäpuoleltaan tont-

ti rajautuu ympäristöministeriön

2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan

maakuntakaavassa maakunnalli-

sesti merkittäväksi kulttuurihisto-

rialliseksi ympäristöksi osoitettuun

Kimpisenkadun ja Neulasepänka-

dun pientaloalueeseen.

Asemakaavamuutoksen tarkoi-

tuksena oli säilyttää tontti 41 asuin-

kerrostalojen korttelialueena (AK)

ja nostaa tontin rakennusoikeus 2

200 kerrosneliömetriin sekä aset-

taa ehdottomasti käytettäväksi

kerrosluvuksi asemakaavamäärä-

yksin viisi. Kaavamääräyksissä oli

muun ohella määrätty rakennuk-

sen vesikaton ylin korkeusasema

ja rakennuksen julkisivupinnan ja

vesikaton leikkauskohdan ylin kor-

keusasema.

Asemakaavanmuutoksen yleis-

ten määräysten mukaan julkisivu-

materiaalina tuli käyttää punatiil-

tä ja valkeaa rappausta ja uuden

rakennuksen tuli lisäksi noudat-

taa olemassa olevan ja viereisten

1950–1960-lukujen kerrostalojen

muotoa, tyyliä, massoittelua ja kat-

tomuotoa.

A oli valituksessaan esittänyt,

että kaavamuutoksella tontille 41

osoitettu rakennusoikeuden lisäys

muuttaa kaupunkikuvaa ja johtaa

siihen, että myös muille Ainonka-

dun tonteille tulisi osoittaa raken-

nusoikeutta saman verran lisää.

Tästä puolestaan seuraa kaupun-

kikuvan tuhoutuminen.

Menettelylliseltä kannalta ta-

pauksessa on kiinnostavaa kau-

punkikuvallisten vaikutusten ar-

viointi. Maankäyttö- ja rakennus-

lain (MRL) 9 §:n 1 momentin mu-

kaan kaavan tulee perustua kaavan

merkittävät vaikutukset arvioivaan

suunnitteluun ja sen edellyttämiin

tutkimuksiin ja selvityksiin. Pykä-

län 2momentinmukaan selvitykset

on tehtävä koko siltä alueelta, jolla

kaavalla voidaan arvioida olevan

olennaisia vaikutuksia. Rakenne-

tun ympäristön osalta asemakaa-

van muutoksessa on hyödynnetty

osayleiskaavan rakennetun kult-

tuuriympäristön selvitystä tunnis-

tamalla, että muutoksen kohteena

oleva kerrostalomuodostaa yhdes-

sä neljänmuun kerrostalon kanssa

arkkitehtonisesti arvokkaan yh-

tenäisen kokonaisuuden. Asema-

kaavaselostukseen oli vaikutuksia

selostettu havainnekuvin ja asetet-

tu kaavaan em. kaavamääräykset

mm. ehdoton rakennuskorkeutta

koskeva määräys. KHO katsoi, et-

tä asemakaavan muutos perustui

valituksenalaisten paikallisesti

merkittävälle kaupunkikuvalle ai-

heutuvien vaikutusten ja näiden

vaikutusten syntymisen ehkäise-

misen osalta riittäviin selvityksiin.

Tapauksessa on asemakaavan

sisältövaatimusten soveltamisen

kannalta nostettavissa esiin use-

Asemakaavan muutos – Yhdenvertaisuus

Kaupunkikuva – Selvitykset

KHO 29.12.2017 taltio 6894

Vuosikirja KHO 2017:202